Kutupaikkoja bongaamassa Harjunpäänjoella
Ely-keskuksen hankkeena Harjunpäänjoen vesistöön on tehty mittavia kunnostustöitä, jotta vaelluskalat nousisivat jopa Tammen tilalle saakka.
Annina Lönnberg
Suomen luonnonsuojeluliiton Ulvila ry:n yhdistyksen luontoretki Harjunpäänjoelle alkoi lauantaiaamuna yhdeksältä. Tarkoituksena oli tutustua Harjunpäänjoen vesistön pato- ja koskialueiden kunnostuksiin ja mahdollisesti myös bongata kaloja kutupakoissaan. Ajankohtaisesti retki oli oivallinen, sillä vaelluskalat kutevat juuri tähän aikaan. Valitettavasti bongareille ei tullut osumia, sillä vettä oli joessa niin paljon, että yhtään jalokalaa tai edes pientä pyrstön heilautusta ei näkynyt. Lisäksi vesi oli todella sameaa ja tummaa, mikä myös vaikutti siihen, ettei havaintoja tehty.
– Eipä sitä oikein edes ymmärrä, millaista elämä tuolla vedessä on tai kuinka isoja vonkaleita siellä uiskentelee, luontoretken osallistujat pohtivat.
– Pitäisi olla vedenalainen kamera, josta sitä elämää voisi seurata, ryhmä mietti hymyillen.
Kimmo Puosi esitteli muun muassa Leineperiin tehdyn kalatien ja kosken alaosaan tehdyt uomat, joihin toivottaisiin vaelluskalojen tulevaisuudessa nousevan. Etualalla Ilpo Koppinen ja Terhi Suutari.
Annina Lönnberg
Harjunpäänjoen vesistössä tutustuttiin kohteisiin Kaasmarkussa, Solakoskella, Leineperissä, Sippolankoskella, Äijänkoskella ja lopuksi Tammen tilalla. Kaasmarkun myllyllä oppaaksi lähti matkaan mukaan Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen jokitalkkari Kimmo Puosi.
– Valitettavasti olosuhteet ovat nyt hankalat, vettä on normaaliin määrään verrattuna erittäin paljon, arvioisin, että jopa nelinkertaisesti normaaliin määrään verrattuna, Kimmo Puosi totesi.
Tehtaankoskien alueella on tehty uusia uomia ja sorastettu paikkoja, jotta taimen ja lohi nousisivat sinne luontaisesti kutemaan.
Annina Lönnberg
Puosi kertoi, että Kaasmarkun myllyn tietämillä niin sanottujen Tehtaankoskien alueelle on tehty viime vuosina paljon kunnostustöitä, jotta vaelluskalat, eli lohi ja taimen nousisivat sinne luontaisesti kutemaan. Harjunpäänjokeen, joka nimi virallisesti on, on Kaasmarkun kohdalla tehty mittavia kunnostustöitä. Alueelle on esimerkiksi Hauenkuonon kohdalle kaloille tehty sorastuksella sopivia kutupaikkoja.
– Vaelluskalat elävät synnyinsijoillaan noin kaksi-kolme vuotta, jonka jälkeen ne lähtevät merelle kasvamaan. Siellä ne voimistuvat ja kasvavat hurjaa vauhtia. Muutaman merivuoden jälkeen ne suunnistavat takaisin synnyinsijoilleen kutemaan, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Ulvilan yhdistyksen aktiivi Ilpo Koppinen.
– Se on kyllä mielenkiintoista, että ne osaavat takaisin omaan kotijokeensa hajun perusteella.
Myös vanhoja jokiuomia koskien sivuistoilla on avattu, jotta kalojen vaeltaminen olisi helpompaa.
– Taimenet viihtyvät vähemmän virtaamissa uomissa ja pääuomissa on selkeästi enemmän lohta, Puosi kertoi.
Osa Harjunpäänjoen kunnostustöistä on tehty konevoimalla, mutta myös talkooporukkaa on ollut mukana. Talkookunnostuksia on tulossa varmasti myös tulevaisuudessa.
– Ja mukaan saa tulla, sillä vapaaehtoisia tarvitaan, Koppinen, joka on usein ollut talkoissa mukana kutsuu.
Solakoskella kaloja varten on tehty uusi ohitusuoma, joka lauantaina oli niin täynnä vettä, että sillan pohjoispuolen aukkoa ei edes näkynyt, vaan vain pieni pyörre, josta näki, mistä vettä valuu alas.
Nousumahdollisuuksia on parannettu myös Leineperissä, jossa kaloja varten on tehty kalatie.
– Solakoski on tähän mennessä ollut ylin koski, josta lohenpoikasia on sähkökalastustutkimuksella löydetty. Nollikkaita eli ensimmäisen vuoden taimenia on tänä vuonna löytynyt tänä syksynä Tehtaankoskista eli Kaasmarkusta, Kimmo Puosi kertoo.
Leineperin kalatien jälkeen seuraava este nouseville kaloille on Sippolankosken pohjapato.
Kunnostustyöt jatkuvat koko joen alueella vielä, jotta tulevaisuudessa vaelluskaloja saataisiin ihan Tammen tilalle saakka.
Ulvilan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Mattila kertoi, että lauantaina järjestetty luontoretki on yksi yhdistyksen toimintatapa.
– Olemme kiinnostuneita siitä, mitä lähiluonnossa tapahtuu. Yhdistyksen verkkosivut ovat uudistumassa, jotta saamme tietoa toiminnastamme viestittyä. Aktiivisia jäseniä on nyt noin kuutisenkymmentä. Mielellämme toivomme uusia jäseniä mukaan, jotta voimme olla muun muassa avittamassa talkoissa aktiivisesti, Mattila toteaa,