Auraus on monen tekijän summa
Lumiaurat lähtevät Ulvilassa liikkeelle teknisen toimialan päivystäjän määräyksestä.
Sanna Jääskeläinen
Ulvilassa lumen auraamista hoitavat useat eri tahot. Valtion tiealueiden kunnossapidosta vastaa Ely. Ulvilan kaupunki hoitaa kaupungin omistamat kevyenliikenteenväylät ja ajoradat. Pääsääntöisesti teiden hoito on kilpailutettu ja suurimman osan hoitavat yksityiset urakoitsijat.
Kaupungin omat työntekijät auraavat kevyen liikenteen väylät Friitalassa ja Vanhakylässä sekä terveyskeskuksen ja sairaalan pysäköintialueet. Tähän tarkoitukseen on kaksi työkonetta, joiden ohjaamisesta vastaavat puutarhuri Mirja Hussi sekä puistotyöntekijät Niina Mikkola ja Jari Palomäki.
Kolmikko kertoo, että kevyen liikenteen väylien auraaminen sujuu yleensä hyvin. He toivovat kuitenkin muutamaa asiaa.
– Autoja ei saa pysäköidä kevyen liikenteen väylille, vaan ne pitäisi siirtää ajoradan varteen. Jo pelkästään tieliikennelaki kieltää pysäköinnin kevyenliikenteenväylälle ja suojatien päälle. Kadut, jossa tätä on koko ajan, ovat Pohjolantie Hakanpäässä, Västäräkinpolulla Mukulamäessä ja terveyskeskuksen ympäristössä, he sanovat.
– Toivoisimme myös, että aurauskone huomioitaisiin paremmin. Sisältä työkoneesta näkyvyys on rajoitettu eli ei kannata hypätä eteen tai tulla liian lähelle. Eikä ajaa autolla kolmion takaa aurakoneen eteen, kone ei kulje kovaa, muttei pysähdykään nopeasti.
Omakotitalojen asukkaat kolaavat itse omat piha-alueensa. Lumen kasaamisestakin on toive.
– Oman tontin lumi kuuluu omalle tontille. Sitä ei saa kasata kevyen liikenteen väylälle tai ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliin. Lunta ei myöskään kannata kasata oman portin pieleen – kun aura kulkee siitä, portti on ihan tukossa. Toivoisimme myös, että tonteilta ja pihoista ajoradan puolelle kasvavat puut ja pensaat leikattaisiin. Ne ovat valitettavan usein näkymäesteenä ja tuurilla on menty tähän asti.
Samat työntekijät hoitavat myös hiekoituksen. He muistuttavat siitä, että talvella on hoidetullakin katuosuudella talviolosuhteet.
– Järki ja oikeat varusteet mukaan kulkemiseen, he sanovat.
Työajan ulkopuolella kaupungin auraajat lähtevät liikkeelle, kun kaupungin teknisen toimialan päivystäjä ilmoittaa auraamisen tai hiekoituksen tarpeesta. Muulloin tiemestarina toimiva Jani Lahtinen pitää huolen teiden kunnossapidon tarpeesta. Viikonloppuisinkin tehdään töitä. Sama järjestelmä on käytössä myös katujen auraamisessa, jota hoitavat työhön kilpailutuksen kautta valitut urakoijat. He lähtevät auraamaan vain päivystäjän tilauksesta.
Kaupungin omat työntekijät auraavat kevyen liikenteen väylien lisäksi terveyskeskuksen ja sairaalan parkkipaikat.
Suunnittelu- ja maanrakennusinsinööri Eetu Elohaka kertoo, että auraajien palkkiot ovat tuntimääräperusteisia ja laskuttaminen tehdään toteutuneiden työtuntien perusteella.
– Aurauksen ja hiekoituksen budjettina vuosittain on pyritty pitämään noin 75 000 eurossa. Tämä on riittänyt vähälumisina talvina. Vuonna 2022 tämä ei riittänyt, vaan auraukseen ja hiekoitukseen kului tuplasti tämä määrä eli 150 000 euroa. Ja vaikuttaisi, että vuonna 2023 aurauksen ja hiekoituksen toteutunut määrä on vuoden 2022 suuruinen. Kuluvana talvena on voimassa uuden kilpailutuksen mukaiset hinnat. Yleisen kustannustason nousun myötä myös talvihoidossa käytettyjen koneiden ja laitteiden tuntihinnat ovat kasvaneet. Vuoden 2024 aurauksen ja hiekoituksen määrärahaa on esitetty kasvatettavaksi.
Elohaka kertoo, että yhden kunnon lumisateen ”siivouksen” kustannukset ovat keskimäärin 7 000–10 000 euroa.
– Näin isoja aurauksia ja hiekoituksia ei mahdu kovin montaa talvikauden budjettiin, joten ihan jokaisen pienen lumisateen jälkeen koko kunnossapitokalustoa ei lähdetä kutsumaan töihin.
Auraaminen on tunteita herättävä asia. Elohaka kertoo, että usein palaute on siinä mielessä negatiivista, että jokin asia ei ole kuntalaisen osalta mennyt hänen haluamallaan tavalla.
– On joukossa kuitenkin myös positiivista palautetta. On kuitenkin huomattava, että kunnon lumisateen jäljiltä kaikkien aurausalueiden auraamiseen menee helposti 6–8 tuntia, niin on ymmärrettävää, että kaikki alueet eivät voi olla samaan aikaan auratut, hän painottaa.
Osa teistä kaupungin, osa valtion hoidossa
Suunnittelu- ja maanrakennusinsinööri Eetu Elohaka kertoo, että Ulvilan kaupungin katujen hoitovelvoite käsittää pääasiallisesti asemakaavoitetulla alueella sijaitsevat ja rakennetut kadut ja kevyen liikenteen väylät. Hoitovelvoitteen piiriin kuuluvien katujen yhteenlaskettu pituus on noin 93 kilometriä, kevyen liikenteen väylien pituus on noin 29 kilometriä.
Ely-keskuksen hoitovastuulla olevat maantiet ovat Satakunnantie (välillä Porin/Ulvilan raja–Siltatie), Lattomerentie, Yhdystie, Pitkärannantie, Haistilantie, Järvikyläntie (Mäntykankaantiestä poispäin), Siltatie, Kirkkotie, Kaasmarkuntie ja Ravanintie. Suosmerentie ja Kullaantie Harjunpäässä ovat myös ELY-keskuksen hoidon piirissä. Muut asemakaavoitetulla alueella sijaitsevat ja rakennetut kadut ovat kaupungin ylläpidon piirissä
Kaupungin talvihoitotöissä tarvittavat koneet ja laitteet kilpailutetaan kahden vuoden välein, aina kahdeksi talvikaudeksi kerrallaan. Kaupunki on jaettu 10 aurausalueeseen. Kilpailutuksessa koneilta on vaadittu tietyt peruslaitteet.