Pek­ka Pel­to­mä­ki

Po­mark­ku

Po­mar­kun lu­ki­os­sa la­ki­tet­tiin 50 vuot­ta sit­ten 24 yli­op­pi­las­ta. Heis­tä 16 ja kak­si seu­raa­va­na vuon­na la­kin saa­nut­ta osal­lis­tui­vat kou­lun päät­tä­jäis­päi­vä­nä rie­mu­y­li­op­pi­lai­na tä­män vuo­den Po­mar­kun lu­ki­on yli­op­pi­las­juh­laan. Myös kak­si vuon­na 1975 ryh­mää opet­ta­nut­ta, pit­kän uran Po­mar­kus­sa teh­nyt­tä opet­ta­jaa osal­lis­tui juh­la­päi­vään.

Rie­mu­y­li­op­pi­laat käyn­nis­ti­vät ko­le­an tou­ko­kuun vii­mei­sen päi­vän las­ke­mal­la Po­mar­kun hau­taus­maal­la ku­kan edes­men­neen luok­ka­to­ve­rin ja kol­men opet­ta­jan hau­doil­le sekä san­ka­ri­hau­dal­le.

Rie­mu­y­li­op­pi­laat sai­vat Po­mar­kun lu­ki­os­sa kii­rei­sen päi­vän lo­mas­sa juh­la­van vas­taa­no­ton reh­to­ri Jus­si Heer­vän joh­dol­la ja bi­o­lo­gi­an opet­ta­jan Ari Vä­li­maan opas­tuk­sel­la. En­nen uu­sien la­ki­tus­juh­laa van­hat aset­tui­vat, enem­män tai vä­hem­män en­ti­set val­ko­la­kit pääs­sä, yh­teis­ku­vaan opet­ta­ji­neen.

Ra­haa ke­rää­vä hat­tu oli kier­tä­nyt en­nak­koon rie­mu­y­li­op­pi­lai­den kes­kuu­des­sa. Sii­hen ker­ty­nyt use­am­man sa­ta­sen sum­ma ja­et­tiin kah­te­na sti­pen­di­nä kou­lun opet­ta­jien va­lit­se­mil­le uu­sil­le yli­op­pi­lail­le.

Kris­tii­na Huh­ta­nen, FT, va­kuut­ti rie­mu­y­li­op­pi­lai­den puo­les­ta uu­sil­le yli­op­pi­lail­le pi­tä­mäs­sään pu­hees­saan, et­tä yli­op­pi­las­tut­kin­non jäl­keen ai­vo­si ovat lois­to­kun­nos­sa val­mii­na uu­siin haas­tei­siin ja mat­kal­le koh­ti elä­mä­si suur­ta unel­maa. Elä­mää ko­ke­nei­den yli­op­pi­lai­den suun­nal­ta läh­ti nuo­ril­le kan­nus­tus us­koa unel­miin­sa, jol­loin myös al­kaa kas­vaa nii­tä koh­ti. Rie­mu­y­li­op­pi­lai­den penk­ki­ri­veil­lä oli vais­tot­ta­vis­sa vas­taa­van ti­lan­teen vuo­si­kym­men­ten ta­kai­nen jän­ni­tys ja sen ja­ka­mi­nen yh­des­sä nyt la­ki­tet­tu­jen kans­sa.

Pie­nem­pi tal­koo­ryh­mä oli val­mis­tel­lut Po­mar­kun rau­ta­tie­a­se­mal­le jat­ko-oh­jel­man. Rie­mu­y­li­op­pi­las­kaar­ti kur­va­si sin­ne ”Uns­kan” Piz­ze­ri­an kaut­ta. Pit­kän il­ta­päi­vän ai­ka­na muis­tel­tiin kou­lu­vuo­sia ja ra­por­toi­tiin sen jäl­keen ta­pah­tu­neis­ta. Lep­poi­saa jut­tua riit­ti. Kaik­ki oli­vat siir­ty­neet jo elä­ke­läis­vai­hee­seen ei­vät­kä kii­reet juu­ri sil­lä het­kel­lä pai­na­neet.