Erikoinen kesä näkyy viljasadon laadussa ja määrässä
Kevätviljojen puinti on viivästynyt runsaiden sateiden vuoksi. Viime viikolla poutaantunut sää on kuitenkin vauhdittanut puintien edistymistä ja valtaosa sadosta saadaan talteen.
Katri Mäenpää
Syyskuun alun uutiset olivat huolestuttavia. Runsaiden sateiden kastelemat pellot ja lakoontunut vilja ovat uhanneet kevätviljojen puintia koko maassa. Myös viljan laatu on heikentynyt, esimerkiksi tähkäidäntä on heikentänyt satoa.
Paluksella Antti Kiilo on viljellyt maata 51 kesää. Hän myöntää, että kulunut kesä on ollut todella erikoinen.
– Kevät oli kuuma ja kuiva, eivätkä viljat lähteneet kasvuun. Alkukesän jälkeen alkaneet sateet alkoivat korjata tilannetta, mutta elo- ja syyskuun jumalattomat sateet ovat painaneet viljaa lakoon ja viivästyttäneet puintien aloitusta. Pellot ovat olleet tulvan vallassa ja osa sadosta on tuhoutunut.
Kiilon tilan isäntänä toimii Antin poika Kalle. Antti on kuitenkin yhä apuna tilan töissä. Tänä vuonna Paluksella on viljelty ohraa, kauraa ja rypsiä. Runsaat sateet ovat vaikuttaneet myös viljan laatuun.
– Tummasta viljasta näkee, että laatu ei ole sataa prosenttia. Tiedämme jo nyt, että kuivauskustannukset tulevat tänä vuonna kasvamaan. Lisäksi osassa peltoja näkyy tähkäidäntää ja varsinkin osa rypsisadosta on tuhoutunut kokonaan, Antti Kiilo harmittelee Paluksella kaurapellon laidalla.
Viime viikolla poutaantunut sää on kuitenkin korjannut tilannetta. Puinnit ovat käynnissä täydellä tohinalla. Kiilot tekevät yhteistyötä Paluksella Kartanon tilan kanssa. Yhteensä heillä on viljelyksessä noin 100 hehtaaria.
– Puimatta on edelleen muutamia kymmeniä hehtaareja. Rypsi ei ole vielä edes valmista. Nyt tarvitsisimme lisää aurinkoisia ja erityisesti tuulisia päiviä, Antti Kiilo toivoo.
Vuosien kokemus pitää kuitenkin Antin mielen rauhallisena.
– Tämä on tätä. On niitä kamalia vuosia ennenkin ollut. Vuosi 1987 oli aivan kamala, se on jäänyt mieleen. Vuosi 2017 oli myös ikävä, koska oli niin kylmä kesä. Vuosi 2018 taas oli kuuma kuin mikä, mutta viime vuosi oli hyvä.
Viivästynyt puintien aloitus saattaa vaikuttaa myös ensi vuoden sato-odotuksiin. Kiilojenkin oli tarkoitus istuttaa tänä vuonna vielä syysvehnää.
– Nyt tilanne näyttää vaikealta. Voi olla, että istutukset jäävät kokonaan tekemättä.
Kiilon tilan historia ulottuu 1820-luvulle saakka. Silloin Fredrik Lintula muutti Kokon taloon, jossa emäntä oli jäänyt leskeksi. Pariskunta osti osan Kiilon talosta ja myöhemmin myös Ylituomolan tilan. Tila on jo pitkään tehnyt yhteistyötä naapuritilojen kanssa. Esimerkiksi kuivuriosuuskunta on perustettu 66 vuotta sitten.
– Yhteistyö erityisesti Jussi Kartanon kanssa on syventynyt viime vuosina, vaikka yhteistyötä on tehty isäni aikana. Nyt meillä on yhteinen osakeyhtiö, joka on mahdollistanut yhteisten koneiden hankkimisen. Puimurikin on yhteinen, Antti Kiilo toteaa.