Kimmo Vepsä: Kenelle annan ääneni
Neljän vuoden välein valitaan Suomeen 200 tärkeää henkilöä edustamaan meitä kaikkia. Ja neljän vuoden välein terävät valokuvat ja jykevät iskulauseet näyttäytyvät tienvarsilla, latojen seinissä, lentolehtisissä, nettisivuilla ja sanomalehdissä. Autoradiossa Pentti kertoo olevansa minun asiallani ja telkkarissa Päivikki lupaa huolenpitoa vanhustenhuoltoon sekä ansioveron alentamista. Suomi on maailman onnellisin maa, mutta jos vielä edes osa noista ehdokkaiden vaalilupauksista toteutuisi, mehän suorastaan tukahtuisimme huolehtimisen ja ilmaisten palveluiden määrään.
Miten minä voin vakuuttua, että valitsemani numeron takana on ihminen, jolla on kykyä, tahtoa sekä vaikuttavuutta ajaa minun ja maakuntani asioita? Toki vaalikone on oiva väline henkilölle, joka ei pysty löytämään sangen suuresta tuntemattomien joukosta niitä, jotka ajattelevat samansuuntaisesti. Silti äänestäjän kannattaisi vähän tehdä taustatyötä hakeakseen ehdokasta, jolla on kykyä ja kanttia. Eduskunnassakin on valitettavasti myös niitä, jotka eivät näy eivätkä kuulu. Kansanedustajan tuleekin tehdä vaalityötä myös vaalien välillä – olla näkyvillä, kuunnella ja vaikuttaa. Valtakirjaa ei kannata uusia ilman tekoja. Valtakirjan saaminen kansalta on otettava kiitollisena ja nöyränä vastaan. Olemme työnantaja kansanedustajalle, jolla on neljän vuoden irtisanomisaika eikä ylitöistä makseta erillistä korvausta.
Itse odotan kansanedustajalta selkeää näkemystä asioista. Kansanedustajan tulee olla asiansa osaava ja kielitaitoinen. Suomi ei elä sillä, että myymme toinen toisillemme huopatossuja ja vetäydymme pois eurooppalaisesta perheestä. Olemme osa Eurooppaa ja on muistettava, että EU on suuri rauhanliike, jonka asema rauhanedistäjänä on juuri tällä hetkellä erityisen suuri. Meidän nuoremme ovat syntyneet maailmaan, jossa vapaa liikkuvuus Euroopan alueella luo mahdollisuuden opiskeluun ja työhön. Edustajalla tulee olla laajat verkostot myös rajojen ulkopuolella ja hänen tulee pystyä hallitsemaan isoja kokonaisuuksia. Päättäjän on myös pystyttävä siirtymään pois omalta mukavuusalueeltaan tekemällä kompromisseja ja sopimuksia asioista, jotka osittain voivat olla ristiriidassa omien ajatusten kanssa. Edustajan tulee olla kohtelias ja aidon kiinnostunut ihmisistä ja heidän mielipiteistään, mutta hänen täytyy uskaltaa olla myös eri mieltä. Jos syntymäpäiväjuhlilla tulee kiistaa maataloustuista, niin periaatteistaan ei tule luopua, vaikka todennäköisesti seuraavina vuosina ei enää kutsua synttäreille tulisikaan. Tuuliviirillä ei ole paikkaa suuressa salissa.
Meille satakuntalaisille on tärkeää, että täältä valittavat kansanedustajat ajavat Suomen edun lisäksi oman maakuntamme asiaa. Siltarumpupolitiikalla on huono kaiku, mutta meillä on myös omasta maakunnasta kokemuksia, joilla Satakunta on saanut Arkadianmäeltä huomattavia investointeja kansanedustajien kovalla työllä ja jääräpäisyydellä. Satakunta on tärkeä vientimaakunta ja on tärkeää, että tänne luodaan paremmat liikenneyhteydet ja näin luodaan vieläkin paremmat edellytykset yritysten toiminnalle. Valitettavasti joskus tuntuu, että taloudellisten lainalaisuuksien tunteminen on hämärtänyt. Suomi saa rahansa siitä, että myymme suomalaisella työnteolla valmistettuja tuotteita ulkomaille.
Suomi on sivistysvaltio. Olemme kansana olleet aina samalla puolella puolustaen meille tärkeitä arvoja. Suomalaiseen on voinut luottaa ja olemme avanneet ovemme sille, joka apua on tarvinnut. Olemme arvostaneet tiedettä ja kulttuuria, perhettä ja isänmaata. Siksi minulle on tärkeää, että kansanedustaja on ihminen, joka jakaa hyvinvointivaltion arvot, jossa jokaisella on jakamaton ihmisarvo.
Muistakaa käyttää äänioikeutta!
Kimmo Vepsä
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja
