Virpi Äijö tuntee itsensä eteläpohjalaiseksi, joka asuu Ulvilassa. Harrastustensa yhdistystoiminnan ja politiikan kautta hän on saanut ystäviä ja päässyt mukaan hyväntekeväisyyteen.
Katri Mäenpää
Virpi Äijön mielestä kaikki elämässä on enemmän tai vähemmän sattumaa. Näin on myös se, että hän muutti Ulvilaan 25 vuotta sitten.
– Tapasin Kauhajoella erään ulvilalaisen herran, jonka kanssa aloin seurustella. Opiskelin silloin Vaasassa ja sen jälkeen hain opiskelemaan Satakunnan ammattikorkeakouluun. Löysimme nopeasti asunnon Ulvilasta, hän muistelee.
Mennyt neljännesvuosisata ei ole kuitenkaan karistanut Virpistä eteläpohjalaisuutta, vaikka hän on kotiutunut hyvin Ulvilaan.
– Kun minulta kysytään, mistä olen, sanon olevani kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja asun Ulvilassa. Kuitenkin viihdyn Ulvilassa erinomaisesti. Täällä kaikki palvelut ovat saatavilla tai pienen matkan päässä. Jos joskus muuttaisin, asunnolle olisi melkoiset kriteerit. Harvassa paikassa nimittäin on näin paljon palveluja ihan vieressä.
Virpin kotiutumisessa ja Satakuntaan juurtumisessa on auttanut hänen aktiivisuutensa ja kiinnostuksensa yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Jo lukioaikana Virpi oli innokkaasti mukana oppilastoimikunnissa ja yhdistyksissä.
– Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta, mutta puolueeseen liityin vasta Ulvilassa.
Hän on aktiivinen myös yhdistyksissä ja erityisen lähellä sydäntä on seitsemän vuotta sitten perustettu Lions Club Ulvila/Aurora.
– Minusta on helppo olla aktiivinen, kun koko ajan tehdään erilaisia juttuja. Minulle yhdistyksissä toimiminen on valtava piristysruiske. Olen harrastusteni kautta päässyt tutustumaan ihmisiin, joita en ehkä muuten olisi tavannut. Olen näin aikuisiällä saanut monia elinikäisiä ystäviä.
Aurorassa Virpi on ollut eri tasoilla mukana. Tänäkään vuonna hän ei ole yhdistyksen hallituksessa, mutta hän kuuluu piirihallitukseen.
– Koen, että olen päässyt laajentamaan näkemyksiä koko Satakuntaan ja tutustunut uusiin ihmisiin. Alueelta saa ideoita myös paikalliseen yhteisen hyvän tekemiseen.
Hyväntekeväisyys onkin se perimmäinen asia, joka on Virpi Äijön sydäntä lähellä. Siksi hän lähti mukaan lions-toimintaan.
– Olemme käyneet esimerkiksi Pappilanlammen Palvelukeskuksessa laulamassa ja auttamassa. Kädestä kiinni pitäminen ja silmiin katsominen on tärkeää. Tällä hetkellä vain pitää keksiä muita tapoja tilalle. Itsellä on vähän huono omatuntokin, kun ei pysty tehdä niin paljon kuin haluaisi.
Tässä tilanteessa Virpi itsekin pyrkii nauttimaan pienistä ilon pilkahduksista ja jakamaan niitä eteenpäin.
– Olen alkanut jälleen lähetellä postikortteja. Tulen todella hyvälle tuulelle, kun saan kiitolliselta vastaanottajalta soiton, että kortti on mennyt perille. Myös sosiaalisessa mediassa ja Youtubessa on nyt tarjolla hyviä ilmaisia konsertteja. Jaan näistä tietoa muille ja kutsun kanssani konserttiin.
