Paala nauttii kirkkovaltuuston puheenjohtajuudesta.
Katri Mäenpää
– On ilo työskennellä luottamushenkilönä, koska yhteistyö seurakunnan työntekijöiden ja muiden luottamustehtävissä toimivien välillä sujuu myönteisessä ilmapiirissä. Tehtävä olisi paljon ikävämpi, jos riitelisimme kahvikupeista, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Paala ajattelee luottamustehtävästä.
Hän lähti kunnallispolitiikkaan mukaan 12 vuotta sitten. Kirkkovaltuustossa Paala on vaikuttanut 10 vuotta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan rooliin häntä kysyttiin, koska viime syksyn vaaleissa Antti Paala sai eniten ääniä.
– Lähdin jo aikoinaan ehdokkaaksi siksi, että pyydettiin. Jos ei olisi kysytty, en olisi tupannut. Tämä taitaa olla perisuomalainen ajatus. Olen olemassa, mutta kukaan ei huomaa kysyä, ajatteli myös entinen neiti kylätansseissa, Paala naurahtaa.
Kirkkovaltuusto on seurakunnan korkein päättävä elin ja se kokoontuu neljästä viiteen kertaan vuodessa. Kirkkovaltuuston puheenjohtajuus vaatii kuitenkin aikaa enemmän. Taustatöihin ja palavereihin kuluu aikaa keskimäärin kerran viikossa.
– Teknisesti puheenjohtajan rooli ei ole vaikea. Johdan puhetta kokouksissa. Mutta olen kuitenkin kokenut, että tehtävä on hyvin velvoittava ja se ottaa aikaa. Minulle tehtävä on suuri kunnia, Antti Paala toteaa.
Kun kysymys on kirkon asioista ja niistä päättämisestä, on hengellisyys yksi keskeisistä teemoista.
– Minimivaatimus siihen, että voi asettua kirkollisvaaleissa ehdolle, on kirkkoon kuuluminen. Luottamushenkilöillä hengellisyys ei ole silmiinpistävin asia, koska heidän tehtävänsä on antaa erilaista tietoa ja näkökantaa kirkon päätöksentekoon, Antti Paala pohtii.
Kuitenkin kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston kokoukset aloitetaan aina kirkkoherran puheenvuorolla, kuten päivän sanalla. Usein kokouksen alussa myös lauletaan jokin virsi.
– Hengellisyys näkyy myös siinä, että luottamushenkilöt osallistuvat välillä kirkon toimintaan. Olen itsekin ollut talkoissa jumalanpalveluksissa.
Kirkkovaltuuston uusi kausi alkoi tämän vuoden alussa. Syyskauden suurimmat asiat liittyvät budjettiin.
– Tällä hetkellä Ulvilassa ei ole isoja asioita tiedossa. Talous on suhteellisen hyvässä tasapainossa. Kirkosta eroaminen on usein valtakunnallinen trendi, paikallisesti meillä on asiat hyvin. Työntekijöillä on korkea ammattitaito ja esimerkiksi lähes koko ikäluokka käy vuosittain rippikoulun. Kirkko on olemassa ja sinne saa tulla, mutta sinne ei ole pakko tulla, Antti Paala kiteyttää.
