Talonrakennusinsinööri Harri Särkipaju esitteli sivistyslautakunnalle ennen joulua Kaarmarkun ja Koskin kyläkoulujen korjauskustannukset.
Jukka Silvast
– Tehdäänkö jotain muuta kuin nämä tiivistyskorjaukset, siihen en osaa sanoa nyt mitään. Tästä on puhuttu, Harri Särkipaju sanoo tänään.
Talonrakennusinsinööri sanoo pilke silmäkulmassa, että he toimialalla odottavat tulikomentoja.
Tekninen toimiala odottaa ratkaisua – mitä korjataan, korjataanko vai puretaanko ja rakennetaanko uutta – ja millaista rakennetaan.
Se tiedetään, että oppilaiden palauttaminen ensi syksynä Koskin koululle ja Kaasmarkun koululle vaatii tiivistyskorjauksen.
– Tiivistyskorjaus ei poista ongelmaa, vaan ongelma suljetaan sisäilman ulkopuolelle.
Särkipaju sanoo, että kaikissa kahden koulun neljässä rakennuksessa on mikrobivaurioita ja hirsirakenteissa lahovaurioita.
– Niissä rakennuksissa, joissa on tunnettuja riskirakenteita, riskit ovat konkretisoituneet.
Tilanne jäi vuoden vaiheessa asentoon, jossa kaupunki varaa tiivistyskorjauksiin 350 000 euroa. Sillä saadaan korjattua Koskin koulun 2-kerroksinen vanhempi rakennus sekä Kaasmarkun uudempi koulu siihen kuntoon, että oppilaat voidaan ottaa syksyllä opiskelemaan.
– Kaasmarkun koulun tiivistäminen todennäköisesti kestää pidempään, siellä on monenlaisia rakenteita.
Ensi kesänä tehdään rakenteiden ja liitoskohtien tiivistäminen ja ilmanvaihdon säätö sekä reaaliaikainen ilmanvaihdon seuranta.
– Etteivät olosuhteet pääse rakennuksissa muuttumaan, Särkipaju sanoo.
Hän arvioi, että esimerkiksi Kaasmarkun kahden rakennuksen peruskorjaus maksaisi 2–2,5 miljoonaa euroa. Uuden toimivan koulun rakentaminen kylälle vastaavasti 2,5–3 miljoonaa, kun opiskelun uusimmat vaatimukset otetaan huomioon. Myös vanhan peruskorjaus vaatii toiminnallisuuden päivitykset. Lisäksi materiaalien hinnat voivat muuttua kuukauden aikana, sekin täytyy muistaa.
Se, miksi ei ole vielä ratkaistu mallia, Särkipajun mukaan on varmaankin osaltaan kiinni isosta palveluverkkoratkaisusta.
– Varmaan se on yksi osa sitä.
Kaupunki tiivistyskorjauksella saa lisäaikaa miettiä, mitä lopulta kyläkouluille tapahtuu. Kesän tiivistysten jälkeen lopullisia korjausratkaisuja on aikaa miettiä 2–3 vuotta.
Palveluverkkoratkaisua odotellaan jo kevään aikana syntyväksi. Ratkaisua valmistellaan poliittisessa ohjausryhmässä.
