Vuoden viimeinen Ulvilan kaupunginvaltuuston kokous sujui sopuisasti. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion vuoteen 2030 ulottuvan Ulvilan uuden kaupunkistrategian.
Katri Mäenpää
Ulvilan kaupunginvaltuusto kokoontui viime perjantaina vuoden viimeiseen kokoukseen. Esityslistalla oli vain kolme varsinaista päätösasiaa, joista tärkeimpänä oli vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2035 taloussuunnitelman hyväksyminen.
– Isoin muutos ensi vuoden talousarviossa on hyvinvointialue, joka nyt aloittaa. Se leikkaa kaupungin talousarviosta perusturvan, erikoissairaanhoidon ja pelastustoimen kustannukset pois, mutta samalla myös tulopuoli pienenee. Ulvilassa tämä ei kuitenkaan ole hankala asia, koska olemme jo hyvä tovi sitten ulkoistaneet nuo palvelut, kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka kertoo.
Löfbacka näkee muutoksen positiivisena, koska nyt kaupungissa voidaan keskittyä paremmin elinvoiman rakentamiseen ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
– Aikaisemmin emme ole voineet varautua sosiaali- ja terveysalan kustannuksiin.
Ulvilassa on tehty ensi vuodelle historiallisen ylijäämäinen talousarvio. Tulos näyttää 4,1 miljoonaa euroa plussaa. Suurin syy tähän on se, että osa tämän vuoden verokertymistä tuloutuu Ulvilaan vasta ensi vuoden puolella vanhan veroprosentin mukaan.
– Erityisen positiivista ensi vuoden talousarviossa on se, että lainakanta on mennyt parempaan suuntaan. Tämän vuoden jälkeen lainat ovat alle 1 500 euroa/asukas. Investoinnit ovat olleet maltillisella tasolla, vaikkakin tulevina vuosina on suunnitteilla suuria hankkeita, kuten sote-keskus ja uusi päiväkoti, Mikko Löfbacka sanoo.
Muutama viime vuosi on osoittanut sen, että nopeasti voi tapahtua täysin ennakoimattomia asioita, jotka vaikuttavat paljon kuntatalouteen. Kaupungin ensi vuoden talousarvio perustuu lähtökohtaan, että nykyinen palvelutaso säilyy ja lisäksi on varaa kehittää uutta.
– Talouden arviointi on ollut todella varovaista ja tosiasiallista, oikeastaan melko inhorealistista, vt. talousjohtaja Aino-Liisa Jalonen sanoo.
Ryhmäpuheenvuoroissa jokainen puolue toi esiin tyytyväisyytensä ensi vuoden lukuihin. Mutta joitakin haasteitakin puheenvuoroissa tuli esiin.
SDP:n Jarkko Viljanen oli huolissaan nuorten jaksamisesta.
– Ensin oli koronakurimus ja nyt sota. Erityisesti nuorten turvallisuudentunne on heikentynyt. Meidän tulee kiinnittää tähän ennaltaehkäisevässä työssä enemmän huomiota.
Kristillisten ja keskustan puolesta puhunut Pekka Leino viittasi puheenvuorossaan aluetutkija Timo Aron esille tuomiin teemoihin.
– Alueellinen eriytyminen on asia, johon meillä ei Ulvilassa ole varaa. Ulvilan kaupunkikeskustan kehittämisen lisäksi meidän pitää huomioida myös muut alueet.
Kaikki muut puolueet hyväksyivät ensi vuoden talousarvion sellaisenaan, mutta perussuomalaisten Minna Koivunen teki muutosehdotuksen investointiohjelmaan. Hän esitti, että vuodelle 2024 merkitty Vanhankylän koulun välituntikatoksen rakentaminen aikaistettaisiin vuodella.
– Vanhankylän koulu remontoitiin jo vuosina 2016–2018, mutta ulkokatos on merkitty vasta vuodelle 2024. Hanketta on siirretty jo monta kertaa.
Äänestyksessä Koivusen esittämä muutosehdotus sai vain kolme ääntä, joten talousarvio hyväksyttiin alkuperäisessä muodossa.
Valtuusto antoi hyväksyntänsä myös Ulvilan uudelle kaupunkistrategialle, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategiassa on neljä tavoitetta. Asukasmäärä halutaan kasvuun ja tavoitteena on 13 000 ulvilalaista. Myös yritysten ja työpaikkojen määrään tavoitellaan kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että Ulvilassa asuvat Satakunnan onnellisimmat ja osaavimmat lapset ja nuoret sekä maakunnan terveimmät ja liikkuvimmat kuntalaiset.
– Kasvuhakuinen strategia vaatii työtä ja resursseja, se ei synny puhumalla. Kuitenkin strategian tavoitteet ovat hyviä. Jos teemme jonkin tavoitteen eteen töitä, tukee se kaikkia, Mikko Löfbacka sanoo.
Myös valtuutetut näkivät uudet strategian realistisena.
– Töitä pitää tehdä, jos meinataan väestökato muuttaa hienoiseen kasvuun. Mutta uskon, että muutos on mahdollinen, jos alamme sitä määrätietoisesti toteuttaa, Roope Rantala (kok.) toteaa.
Valtuustossa jätettiin myös yksi uusi valtuustoaloite. Tapio Rantavalli (kesk.) esitti yhdessä viiden allekirjoittajan kanssa, että Kaasmarkun ryhmäperhepäiväkoti muutettaisiin päiväkodiksi ja näin saataisiin lapsille lisää hoitopaikkoja.
