Ulvilan kaupungin talonrakennusinsinööri Harri Särkipaju on erikoistunut aiemmalla työurallaan kuntotutkimuksiin.
Jukka Silvast
Harri Särkipaju kertoo työskennelleensä koko 20-vuotisen työuransa ajan korjausrakentamisen parissa. Hän erikoistui kuntotutkimuksiin.
Ulvilassa kaupungin talonrakennusinsinöörinä täyttyy ensimmäinen vuosi helmi-maaliskuun taitteessa. Voisi sanoa, että Ulvilassa korjausrakentaminen on edelleenkin iso teema, vaikka koulukohteitakin on useita toteutettu.
– Olin Harjunpään koulun saneerauksessa työmaamestarinakin, hän kertoo töistään ennen kaupungin palvelukseen siirtymistään. Sen kohteen hän uskoo tuntevansa ennestään hyvin.
Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Särkipaju tuli Ulvilan kaupungin palvelukseen Astoralta, aiempaan uraan kuuluu myös FCG ja siellä kuntotutkijan työ. Työt keskittyivät julkisen sektorin kohteisiin Etelä- ja Länsi-Suomessa.
– Kiinnostus Ulvilaan heräsi, kun paikka tuli avoimeksi.
Särkipaju myöntää, että julkisen sektorin korjausvelka on kova. Ulvilassakin haasteena on pitää rakennuskanta kunnossa.
Parhaillaan herätellään eloon Malmitien entisen päiväkodin rakennusta. Särkipaju tuumaa, että näillä tiedoin ja tässä vaiheessa korjaustöitä näyttää siltä, että rakennus saadaan käyttökuntoon, mutta sekään ei ole aivan varmaa. Aina voi jotain uutta ilmaantua. Kierrätyskeskuksen on ajateltu muuttavan tiloihin vuonna 2022, eikä rakennus talonrakennusinsinöörin mukaan valmistu edes aiemmin.
– Kaupungilla on noin 170 kiinteistöä ja kaksi asunto-osakeyhtiötä, hän kuvaa työkenttäänsä.
Taannoin Friitalan koulun sisäilmaongelmat kuumensivat ulvilalaisia. Osa oppilaiden vanhemmista vaati uuden koulun rakentamista – kaupunki korjasi vanhan. Vääntö pysyi julkisuudessa. Kouluun tehtiin miljoonaluokan remontit.
Harri Särkipaju sanoo, että kouluun on asennettu ilmanmuutoksia mittaavia antureita, jotka välittävät dataa tekniseen toimistoon jatkuvasti.
– Vastaavat laitteet ovat Vanhakylän koulullakin, ja meillä on sopimus, että Harjunpään koululle asennettaisiin myös.
Friitalan seurantaan on liitetty aktiivinen vuorovaikutus koulun ja teknisen osaston välille. Tähän liittyy nopea reagointi, myös tarvittavat muutokset.
– Meillä on toimiva yhteistyö – heti tulee tietoa jos jotain tapahtuu koululla.
– Isossa kuvassa rakennus toimii, hän sanoo.
Särkipaju kuvaa sisäilmaongelmiin liittyviä asioita moniulotteisiksi.
– Olen kuntotutkijanakin ollut osallisena yleisötilaisuuksissa. Kovia paikkoja ne ovat. Vain faktoilla mennään eteenpäin.
Ulvilan omistamien Leineperin ruukin alueen rakennusten korjaus on hyvin ajankohtaista tarjouspyyntöineen. Särkipajua työllistävät myös tulevan sote-keskuksen laskelmat. Uusi vai saneerattu rakennus – ei ole vielä päätöksiä.
– Mielenkiintoinen projekti. Valtiokin on siinä mukana kun sote-uudistusta tekee, hän tuumaa.
Harri Särkipaju asuu Porin Ruosniemessä, josta pariskunta lapsineen osti pienen tilan, johon sisältyi pari hehtaaria maata.
– Kotona on pieni lampola – 20–30 lammasta, hän kertoo.
Vaimolla on lampaiden paimentamiseen soveltuvia koiria ja hänellä itsellään metsästykseen käytettävä saksanseisoja.
– Koirat ovat lähellä sydäntäni.
Lampolan pääluku vähitellen kasvoi, kun vaimo lampureita auttaessaan toi kotiin eläimiä. Särkipaju kuvaa lampaita tehokkaiksi ruohonleikkaajiksi.
– Pidämme tämän harrastetasolla, käymme töissä molemmat.
Hän rentoutuu paitsi lampaita hoitamalla, myös metsästämällä ja kalastamalla. Saksanseisoja palvelee lintukoirana.
– Mikä sen parempaa kuin luonnossa liikkuminen.
Ensimmäinen työvuosi Ulvilan kaupungin palveluksessa on kulunut koronapandemian värittämänä.
– Teemme töitä etänä aina kun se on mahdollista. Jospa korona aiheuttaisikin sen, ettei ihmisten olisi pakko keskittyä isoihin kasvukeskuksiin, vaan joku voisi jäädä tänne sivummallekin töihin.
