Pori-neuvottelu lähipäivinä – Ulvila sai pöydälle myös Kokemäenjokilaakson läpäisevän vesiputkisuunnitelman.
Jukka Silvast
Kokemäenjokilaakson vedenhankinnan alueellinen kehittämissuunnitelma on valmistunut. Isossa kuvassa alueellinen vedenhankinta tulevaisuudessa perustuu suunnitelman mukaan tekopohjaveteen. Jos suunnitelmaratkaisuun piirretty malli toteutuu, Porin Harjakankaalla jo olevan tekopohjavesilaitoksen kumppaniksi rakennetaan suunnittelualueen toisen päähän uusi Järilänvuoren tekopohjavesilaitos.
Ulvilan tekninen johtaja Juha Hjulgren muistuttaa, että kun tästä jokilaakson suunnitelmasta puhutaan, suunnitelman toteutuminen on ainakin 20 vuoden päässä.
– Suunnitelma viedään meillä Ulvilassa lausunnolle tekniseen lautakuntaan 31.3. ja kaupunginhallitukseen 14.4., Hjulgren palaa tähän päivään.
Vesijohtovesi tuntuu olevan koko ajan ajankohtainen. Kuntalaiskysely talousveden laadusta ja saatavuudesta järjestettiin viime syksynä. Kaupunkilaisten tyytymättömyyden taustoista kaupunginvirasto halusi lisätietoa.
Seuraava askel otetaan, kun Ulvila neuvottelee ennen kuukauden vaihdetta Porin kanssa Harjakankaan tekopohjaveden saatavuudesta ja hinnasta. Ulvilan ostaa nykyiselläänkin Porin Vedeltä talousvettä, mutta vain hyvin pieniä määriä.
Juha Hjulgren avaa tilannetta. Kaupungin oman Ravanin vesilaitoksen prosessitekniikan uudistamiseen on varattu kaksi miljoonaa euroa. Uudistuksen odotetaan tuovan ratkaisun myös vedenlaatuongelmaan – lähinnä veden kalkkipitoisuuteen. Kalkki on vaikeasti vedestä erotettava aine.
Toisella puolella on Porista tulevan runkovesijohdon uudistaminen. Nykyisellään Ruosniemestä Harjunpäähän tuleva runkoputki jatkaa Harjunpäästä Ulvilaan vain 225-millisenä. Yhdysputken vaihtaminen 315-milliseen turvaisi porilaisen veden saatavuuden Ulvilassa määrällisesti. Hintaa putkenvaihdolle on laskettu kertyvän samaiset kaksi miljoonaa euroa. Pohdintojen taustalla ovat myös kuntalaisten näkemykset veden laadusta.
– Tässä on myös talouskysymyksiä mukana, Hjulgren muistuttaa.
Kaasmarkun vedenottamo tuottaa alle 500 kuutiota vuorokaudessa. Se ja Ravanin vedenottamo tuottavat käytännössä tänään sen minkä Ulvila tarvitsee.
Kokemäenjokilaakson vesisuunnitelma nojaa siihen, että Porin Harjakankaan tekopohjavesilaitos ja Järilänvuoren mahdollisesti tuleva laitos tuottaisivat koko jokilaakson talousveden, ja saatavuus tällöin olisi varmistettu molemmista suunnista.
Suunnittelijat totesivat, että omien ottamoiden kehittämisellä, nykyisten pohjavesialueiden tehokkaammalla hyödyntämisellä ja uusia yhdysvesijohtoja kehittämällä ei pystytä varmistamaan raakaveden riittävyyttä. Eurajoen ja Ulvilan omat pohjavesivarat ovat jo kokonaisuudessaan käytössä. Harjavallassa ja Kokemäellä ennustetun pohjaveden pinnan laskun ja kaivojen tukkeutumisen myötä pohjavettä ei välttämättä pystytä ottamaan tulevaisuudessa yhtä paljon kuin nykyään. Porin Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen kapasiteetti ei mahdollista veden jakelua koko suunnittelualueelle.
Suunnitelmassa veden jakelua parannetaan toteuttamalla siirtoyhteydet Eurajoelle ja Kokemäki-Pori välille. Suunnitelmaratkaisu toteutetaan vaiheittain.
Tällä hetkellä Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu Porin Veden tekopohjavesilaitosta lukuun ottamatta pohjaveden hyödyntämiseen.
Jokilaakson suunnitelmaa on tehnyt Sweco Oy, suunnittelua koordinoi Varsinais-Suomen ely-keskus.
Suunnitelma lähti kuntiin lausuntokierrokselle. Niiden perusteella päätetään toteutettavista jatkotoimenpiteistä ja aikatauluista.
