Talouden epävarmuutta ilmassa

Kaupunginvaltuusto palasi kokoustamaan koronatilanteen vuoksi Vanhakylän koulun liikuntasalin väljiin tiloihin. Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali päästi valtuutetut välillä jaloittelemaan. Tiina Ahonen ensimmäisenä äänestäjänä tarkasti, että vaaliuurna oli tyhjä.
Kaupunginvaltuusto palasi kokoustamaan koronatilanteen vuoksi Vanhakylän koulun liikuntasalin väljiin tiloihin. Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali päästi valtuutetut välillä jaloittelemaan. Tiina Ahonen ensimmäisenä äänestäjänä tarkasti, että vaaliuurna oli tyhjä.

Ulvilan valtuustossa todettiin, että kuvaa seuraavasta kaupungin talousvuodesta hämärtää yhä koronapandemia sekä hyvinvointialueen perustaminen.

Jukka Silvast
Ulvilan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina talousarvion 2022 sekä taloussuunnitelman vuosille 2022–2024. Yhtään muutosesitystä lievästi alijäämäiseksi rakennettuun talousarvioon ei tehty, vaikka murinoitakin kuultiin.
– Yksi iso tuleva kysymysmerkki on koronavirus. Toistaiseksi elämme epäselvässä tilanteessa –  auttaako rokotuskattavuus ja päästäänkö palamaan normaaliin vai ei. Täytyy sanoa, että korona on vaikuttanut 2020 ja 2021 talouden toteutumaan merkittävästi ja tulee vaikuttamaan vuonna 2022, kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka pohjusti tilannetta.
Kysymysmerkkejä luo näkymään myös hyvinvointialue, joka otetaan käyttöön vuonna 2023.
– Meille ei ole aivan selvää, miten asia etenee Ulvilan sote-keskuksen osalta. Koko hankkeen kesto prosessin käynnistyksestä aina käyttöönottoon on pitkä. Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että tätä viedään eteenpäin osissa. Sote-keskuksen arkkitehtisuunnittelu tulisi saada käyntiin vuonna 2022, hän jatkoi.
Kun budjetti nuijittiin ensi vuodelle, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkosta ei ole päätöstä. Se on valmisteltavana ja tulee keväällä käsittelyyn. Esimerkiksi päiväkoti Metsätähden peruskorjaus on tästä ratkaisusta kiinni. Vesiratkaisulle on rahansa, vaikka tapa toteutuksesta vielä hetken odotuttaa.
Kaupunginjohtaja korosti kuntastrategia 2022–2026 tärkeyttä. Siinä muokataan malli, millainen Ulvila on ilman sote-toimintoja ja miltä sen halutaan näyttävän.
– Toivottavasti meillä tulevaisuudessa on mahdollisuus keskittyä kaupungin kehittämiseen sote-toimintojen siirtyessä pois. Valtuusto jatkaa strategiatyötä seminaarissa 14. helmikuuta.

Talousarviopuheenvuoroissaan SDP:n ryhmäjohtaja Jarkko Viljanen kantoi huolta väestökehityksestä.
– Haluamme, että kuntataloudesta huolehditaan, mutta emme saa säästää itseämme hengiltä.
Viljanen sanoi, että kaupunkiin tarvitaan investointeja, työpaikkoja ja ihmisiä, jotta tulevaisuus turvataan.
Hän toivoi, että sote-keskushanke etenee heti ensi vuoden alussa, sillä hanke on pitkittynyt.

Kokoomuksen Tiina Ahonen kritisoi sitä, ettei talouden tasapaino ole tosiasiallisesti parantunut edellisiin tilikausiin nähden.
– Tuottavuus- ja toimenpidenohjelman vaikutukset ovat valitettavasti jääneet vaatimattomiksi.
Hän sanoi, että talouden kannalta on tärkeää perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon ratkaiseminen. Hänen mukaansa hyvinvointialueen muodostaminen ei ratkaise kuntatalouden ongelmia, mutta antaa tilaa tehdä tuottavuutta parantavia toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Kiitosta Ahoselta sai viraston tarttuminen kiinteistöveropohjan kartoitustyöhön.

Ryhmäjohtaja Pekka Leino (kesk.+kd.) kritisoi sitä, että liian vähän kiinnitetään huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmiin.
– Tarvitaan määrätietoisempaa otetta ja sitoutumista edessä olevien haasteiden voittamiseksi.
Keskustalainen näkee, että kuntatalous Ulvilassa ei ole kestävällä polulla ja kuntatalouden tase on ohut suurten investointien edessä.
Tuottavuus- ja toimenpideohjelma on Leinon mukaan hyvä työkalu, mutta siitä on annettava ajantasaista tietoa myös valtuutetuille.
Hyvää Leinon mukaan on, kun kuluvan vuoden alijäämä jää puolen miljoonaa ennakoitua pienemmäksi, joten oikeansuuntaistakin on tehty.

Ryhmäjohtaja Juha Hartila (ps.) katsoi, että Ulvilan olisi tartuttava maallemuuton trendiin, luotava laadukas tonttitarjonta ja vihellettävä poikki Kaasmarkun koulun lakkautuskeskustelullekin.
– Koulujen lopettaminen ei ole parantanut kaupungin taloutta, hän huomautti.
Hän myös aprikoi, millainen yhtälö tulevan sote-keskuksen vuokraamisesta hyvinvointialueelle lopulta muodostuu. Hän epäili, että valtio myös perii koronatuet takaisin leikattuine valtionapuina.
Talousarvio 2022 on hänen mukaansa vähintään hyvä saavutus. Vaihtoehtoja parempaan oli vähän käytettävissä.
Vasemmistoliiton Harri Hursti totesi, että epävarmuus jatkuu, eikä valtuutetuillakaan ole muuta vaihtoehtoa kuin kuin yhteen hiileen puhaltaminen.
–  Muistetaan, että autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, olivat he sitten keitä tahansa tai mistä tahansa, hän lisäsi.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp