Suden kohtaaminen arkipäiväistyy

Jarmo Murro liikkuu dreeverineiti Minnin kanssa paljon luonnossa - tähän aikaan koiran täytyy olla kytkettynä.
Jarmo Murro liikkuu dreeverineiti Minnin kanssa paljon luonnossa – tähän aikaan koiran täytyy olla kytkettynä.

Kun Jarmo Murro päästää koiransa liekasta jahtitehtäviin, hän hyvästelee koiran jokainen kerta – susien vuoksi.

Jukka Silvast
Ulvilassa tehtiin susihavainto Palovainion alueella asutuksen keskellä pari viikkoa sitten. Puskaradio tiesi tapahtuneesta.
– Ei ole tavatonta, jos nähdään susia ihmisten nurkissa. Meidän täytyy ymmärtää se, ettei Suomessa ole juuri alueita, missä susia ei olisi, kommentoi luontoa tarkkaileva Jarmo Murro Palukselta.
– Varmasti niitä on Ulvilassa. Viime syksynä kuuntelin omassa pihassa Elvan suuntaan suoalueelle, kun susi ulvoi, etsi ehkä laumaansa kasaan. Kyllä kylän koirat hiljenivät.
Murro sanoo, että tähän aikaan vuodesta susilaumat erottavat viime keväänä syntyneet pennut. Samaa sanoo riistapäällikkö Antti Impola.
– Yksittäiset havainnot ovat tähän aikaan vuodesta aika tyypillisiä, nuoret lähtevät liikkeelle syntymälaumastaan ja taivaltavat hyvinkin pitkiä matkoja.
– Tietysti jos asutuksen keskellä tehdään säännöllisiä havaintoja ja sudet suhtautuvat välinpitämättömästi ihmisiin, niistä on hyvä ilmoittaa. Impola jatkaa.

Jarmo Murron mukaan olisi ihme, mikäli Ulvilassa ei tavata susia, onhan niitä Eurassa, Luvialla ja Nakkilassakin.
Riistapäällikkö Impola näkee Satakunnan vakiintuneena susialueena, missä ravintoa riittää yhä.
– Peura- ja kauriskannat edelleen ovat niin vahvoja, että hirvieläimistä riittää ravintoa.
Murro näkee, että metsästämällä alas leikattu peurakanta voi tuoda ravinnon puutteen susille.
– Pahaa pelkään, että karjan laidunnuskausi alkaa, alkaa tapahtumaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmat alkavat opettamaan pentuja saalistamaan. Kun emot ovat erittäin hyviä vanhempia, ne tappavat siksi, jotta pennut oppivat tappamaan.
Murro muistuttaa, että nykypäivän susinuorukaiset ovat tottuneet ihmiseen, elämään kontaktissa ihmisiin jossakin muodossa, eivätkä ne koe ihmistä uhaksi.

Riistapäällikkö Impola kertoo, että havaintojen määrä Satakunnassa on koko ajan lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2021 tehtiin 1 500 havaintoa. Jarmo Murro epäilee, etteivät kansalaiset enää edes viitsi ilmoitella havainnoistaan.
Murro on ollut kriittinen susien määrän arviointiin yleensä. Hänen mukaansa totuus on paljon suurempi kuin viralliset Luonnonvarakeskuksen laskelmat.
– Viime vuonna Luvialla suurin lauma oli seitsemän suden lauma riistakamerakuvassa, Murro kuvaa lähiseudun liikehdintää.

Kansalaisilla on lemmikkikoiria, palvelukoiria ja metsästyskoiria, koko ajan yhä enemmän. Suden aiheuttamiin koiravahinkoihin on mahdollista anoa korvausta. Huittisten suunnalla susi tappoi yhden koiran.
– Minä olen oppinut siihen, että kun lasken koiran irti jahtiin, hyvästelen sen jokainen kerta. Ei ole sellaista paikkaa, missä koira ei voisi joutua suden suuhun.
Hän ei ymmärrä, jos jollekin seikkailun vuoksi on jännää ulkoilla susien alueella. Siinä voi käydä huonosti.

Antti Impola on yksi Euraan huhtikuun lopun susipaneeliin kutsutuista. Hän arvioi, että keskustelu tulee liittymään aikakin asutuksen liepeillä liikkuviin susiin.
Murro ei usko osallistuvansa. Paneelikeskustelu Euran ja lähialueen susitilanteesta on 28.4. klo 18–20 Euran koulukeskuksessa.
– En ymmärrä ääretöntä vastenmielistä susivihaa, jollainen monellakin on. Susi viisas ja loistava eläin, huippuunsa viritetty peto, mutta se ei kuulu ihmisten ja karjatilojen pihapiiriin, Murro sanoo.
Hän vain pelkää kannan tätä menoa lähtevän hallitsemattomaan kasvuun.
——————————————- INFO——————————–
Suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata vain, jos vahingon sattuessa:
1) koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa tilassa;
2) sitä on käytetty metsästysmuoto huomioon ottaen valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään; tai
3) sitä on valvotuissa olosuhteissa käytetty paimennukseen, vartiointiin tai muuhun niihin verrattavaan tehtävään.

Korvausta ei makseta vahingosta, jonka metsästyksen kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle pyynnin yhteydessä. Korvausta ei myöskään makseta hirvieläimen koiralle aiheuttamasta vahingosta.
Korvausta ei makseta riistanhoidollisessa tarkoituksessa pidetyille eläimille aiheutuneesta vahingosta.
Koiran korvausarvo kasvaa, jos se on koulutettu johonkin tehtävään ja varsinkin jos se on ansioitunut kyseisessä tehtävässä.
Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp