Suomen Luonnonsuojeluliiton Ulvilan yhdistys kartoittaa kansallispuiston mahdollisuutta Joutsijärvelle.
Katri Mäenpää
Joutsijärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen. Se on säilynyt mahdollisimman luonnontilaisena. Alueella kulkee upeat retkeilyreitit ja Joutsijärvi on maakuntakaavassa merkitty hiljaiseksi alueeksi. Aina välillä keskusteluissa on noussut esiin ajatuksia, että Joutsijärvi ja sen ympäristö sopisivat kansallispuistoksi. Mutta ajatusta ei ole lähdetty ajamaan eteenpäin.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Ulvilan yhdistyksessä on myös pohdittu kansallispuiston perustamista Joutsijärvelle. Yhdistys järjesti syyskuun puolivälissä Silokalliolla keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin koolle edustajia kaikilta tahoilta, joita mahdollinen kansallispuiston perustaminen koskettaisi.
– Paikalla oli muun muassa maanomistajia, mökkiläisiä, retkeilijöitä, metsästysseurojen ihmisiä, poliitikkoja ja virkamiehiä Ulvilasta, Porista, Satakuntaliitosta ja Ely-keskuksesta. Tilaisuudessa ei kerätty osallistujien kantoja puolesta tai vastaan, vaan keskustelua käytiin kansallispuiston mahdollisuuksista ja uhista, sihteeri Raimo Hakila luettelee.
Kansallispuistojen perustaminen on tärkeää, koska Etelä-Suomessa ei ole riittävästi luonnonsuojeluun soveltuvia alueita. Luontokadon hillitseminen on tärkeä tavoite Suomessa ja koko Euroopassa. Etelä-Suomen luontoa ei voi suojella Lapissa, missä suojelualueita on jo velvoitteen verran ja ylikin.
– Ennen kuin perustamista lähdetään viemään ministeriöön, pitää paikallinen tahtotila ja suunnitelma olla selvä, puheenjohtaja Ilpo Koppinen sanoo.
Joutsijärven alueen suurin maanomistaja on Porin kaupunki. Hakilan mielestä Pori on hyödyntänyt aluetta viisaasti ja esimerkiksi hakkuita on tehty maltilla. Porilla on intressi säilyttää alue mahdollisimman luonnontilaisena, koska Porin talousvesi tulee alueelta.
– Myös muut keskeiset maanomistajat ja toimijat ovat näyttäneet kansallispuiston perustamiselle vihreää tai vähintään keltaista valoa, Koppinen kertoo.
Keskustelussa käytiin läpi epävarmuuksia ja uhkakuvia. Suuri kysymys koskee kansallispuiston sisällä toimimista. Onko esimerkiksi metsästys edelleen sallittua? Kansallispuiston naapurissa elämisessä on myös selvitettäviä asioita. Jos alueella alkaa käydä enemmän ihmisiä, tuleeko yksityisteille kulutusta? Entä mikä vaikutus on metsätaloudelle? Jos kansallispuiston sisällä alkaa tulla lahopuuta, miten se vaikuttaa metsätalouteen kansallispuiston reunalla? Myös virkistyskalastuksen ja kansallispuiston yhdistäminen herättää kysymyksiä.
– Satakunnassa on tehty jo yksi pilotti, kun Selkämeren kansallispuisto perustettiin. Siinä on tehty hienoja ratkaisuja, miten alueen perinteinen käyttö säilyy ja yhdistyy kansallispuistoon. Silokallion keskustelun avauksessa ei noussut esiin sellaisia kysymyksiä, jotka eivät olisi ratkaistavissa, Hakila sanoo.
Uuden kansallispuiston tulee olla vähintään tuhannen hehtaarin kokoinen. Joutsijärvellä alueen koko täyttyy melko helposti. Porin kaupungin omistuksessa on noin 1 700 hehtaaria ja Ulvilan kaupunki on jo myynyt omistamiaan maita valtiolle.
– Kansallispuisto olisi yksi vapaa-ajan palvelu muiden joukossa. Retkeilyreittien suosio on kasvanut entisestään koronapandemian myötä. Jos Joutsijärvelle perustettaisiin kansallispuisto, siirtyisi virkistysalueiden huolto kunnilta Metsähallitukselle, Koppinen sanoo.
Luonnonsuojeluliiton Ulvilan yhdistys aikoo jatkaa asian selvittämisen parissa.
– Tarkoitus ei ole luoda vaatimuksia tai aiheuttaa sanktioita. Alueen toimijoiden yhteinen tahtotila on ottaa selvää asiasta, Hakila toteaa.
