Minun Ulvilani: Harjunpäässä lähes koko elämä

Matti Saarholma oli 10-vuotias, kun kotitalon pihaan istutettiin Suomi 50 vuotta -itsenäisyyskuusi.
Matti Saarholma oli 10-vuotias, kun kotitalon pihaan istutettiin Suomi 50 vuotta -itsenäisyyskuusi.

Toukokuussa tuli kuluneeksi 100 vuotta Harjunpään tulipalosta. Saarholma oli yksi harvoista tiloista, joka säästyi palosta. Matti Saarholma on asunut tilalla lähes koko ikänsä.

Katri Mäenpää
Matti Saarholma on asunut Harjunpäässä lähes koko ikänsä. Hänelle ei koskaan ole tullut mieleen, että hän lähtisi tilalta pois.
– Asuin minä nuorena 80-luvun alussa perheeni kanssa 2,5 vuotta kerrostalossa Torpparintiellä ja siinä oli 2,5 vuotta liikaa. Kerrostaloelämä ei sopinut ja minulle on aina ollut selvää, että jatkan tilaa, hän juttelee.

Matin isän isoisä Matti Kesti osti tilan vuonna 1883. Tilan ostosta on myös kauppakirja tallessa. Ensin Kesti muutti sukunimensä Tuomolaksi tilan nimen mukaan, mutta vuonna vuonna 1916 hän pyysi lupaa muuttaa sukunimen Saarholmaksi.
– Harjunpäässä oli kaksi Tuomola-nimistä tilaa ja sen vuoksi hän anoi lupaa nimen muuttamiseen. Tästäkin on paperit tallessa. Saarholma-nimi vain keksittiin ja otettiin käyttöön. Vuonna 2016 järjestimme sukunimen 100-vuotisjuhlan. Silloin meitä oli vain seitsemän Saarholmaa.

Saarholman tila sijaitsee Alamäentien varrella. Tila on yksi harvoista, joka säästyi toukokuussa 1920 Harjunpäässä riehuneesta tulipalosta.
– Palo sai alkunsa Alamäentien risteyksestä ja ilmeisesti tilamme jäi tuulen toiselle puolelle. Nyt vanhaa päärakennusta ei enää ole, mutta joitakin ulkorakennuksia on jäljellä tuosta ajasta, Matti Saarholma esittelee.

Hän itse rakensi oman talon tilan maille vuonna 2007. Vanhemmassa 1950-luvulla valmistuneessa päärakennuksessa toimii nykyisin ryhmäperhepäiväkoti Harjuntasku.
– Toimin tässä tilalla talonmiehenä. Kun päiväkoti aloitti, rakensimme tilalle uuden lämpökeskuksen. Harjuntaskussa kului öljyä paljon, nyt tilan talot lämpenevät hakkeella.

Matti Saarholman ura maanviljelijänä alkoi jo 7-vuotiaana, kun hän ensimmäisen kerran istui David Brownin kyytiin.
– Samana syksynä pääsin jo kyntämään peltoa, hän naurahtaa.
Jo lapsena Matti viihtyi mukana tilan töissä. Leikkikavereita ei lähistöllä ollut kuin muutama, mutta naapureiden pihoissa Matilla oli kaikissa omat leikkipaikkansa.
– Meillä oli myös kanala ja minun hommani oli pitää lähitalojen asukkaat kananmunissa.

Aikuisena tilan töistä on tullut Matille niin työ kuin harrastus.
– Olen koko työurani tehnyt tilan ulkopuolella, joten siihen nähden maatalous on ollut minulle harrastus. Muita harrastuksia minulla ei ole koskaan ollutkaan, paitsi syksyisin käyn hirvimetsällä. Tilalla riittää edelleen tekemistä aamusta iltaan, enkä oikein osaa paikallani pysyäkään.
Kuitenkin Matti haaveilee siitä, että hän pystyisi jäämään vähitellen eläkkeelle.
– Meillä on kesämökki Kerimäellä. Haaveenani on, että kesäaikaan voisin viettää kaksi viikkoa täällä kotona ja kaksi viikkoa mökillä. Sielläkään en tosin osaa paikallani olla, vaikka kodin asiat unohtuvatkin. Mökillä pitää vähintään lenkkeillä, ennen kuin voi alkaa lämmittää saunaa, hän naurahtaa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp