Paljonko laitetaan rahaa kaupungin vesijohtoveden laadun parantamiseen, ratkaistaan sekin talousarviokäsittelyssä.
Jukka Silvast
Veden maku Ulvilassa poislukien Kullaa ja Leineperi sai kaupunkilaisilta keskimääräistä heikommat arvosanat. Huonomakuisinta vesi oli Friitalassa valtatien ja joen välillä asuvien talouksissa sekä Haistilassa. Myös Vanha-Ulvilasta saatu keskimääräinen arvosana 2,55 asteikolla 1–5 sekä Friitala ja muut alueet (2,59) kuuluvat kehnoimpien kastiin.
Tekninen johtaja Juha Hjuhlgren ihmettelee, kun Vanha-Ulvilan veden suuri vaihtuvuuskaan ei ole sulkenut pois makuhaittoja. Monien alueiden ongelmille löytyy selityksensä, ja monet ongelmat ovat ennestäänkin olleet tiedossa ja tutkittavina. Haistilan maku- ja hajuvirheet johtuvat hänen mukaansa päättyvän vesiputkiston varren ongelmista, vähäisestä veden vaihtuvuudesta ja kulutuksesta.
Kuntalaisaloite kaupungin vesijohtoveden laadun parantamisesta sai 1 251 allekirjoittanutta taakseen. Liittyen kuntalaisaloitteeseen Ulvilan kaupunki toteutti kaupungin nettisivujen ja Facebook-sivujen kautta kuntalaisille veden laatukyselyn 30.9.–14.10. Kaupunki sai 985 vastausta.
Tekninen toimiala poimi kaupunkilaisten vastauksista huolen veden kalkkisuudesta, kovuudesta ja vesilaitoksen tiedotuksen parantamisesta. Kun toimiala laati vastausta aloitteeseen, siihen nostettiin Swecon tekemä tutkimus korjaustarpeista, tuorein talousvesitutkimus sekä teknisen lautakunnan syyskuun päätökset investoinneista veden riittävyyden ja laadun varmistamiseksi.
Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksessä on osoitettu veden valmistuslaitoksen päivittämiseen ja kehittämiseen 400 00 euroa ja 1,45 miljoonaa suunnitteluvuosille 2022–23. Toimenpiteiksi on suunniteltu prosessi- ja automaatiotekniikan saneeraus ja uusi alavesisäiliö 500 m³ sekä Massin ylävesisäiliön saneeraus ja yhdysvesijohdon uusiminen Massin ylävesisäiliöön.
– Ryhdymme tutkimaan, onko veden hapettamisella ennen kemikaalien lisäystä vaikutusta veden laatuun, Hjulgren avaa lähitulevaa.
Vesiputkistojen saneerauksen sekä tie- ja ympäristörakentamisen isoimpia kohteita TA2021-esityksessä ovat Suurpään alue, Kettumetsän teollisuusalue ja Sahamäen uusi alue. Vanhojen verkostojen saneeraukseen käytetään vuosittain noin 600 000 euroa. Investointisuunnitelma päätetään joulukuun valtuustossa.
Vastauksessa aloitteeseen tarkastellaan myös Porin veden hankintaa ulvilalaisten tarpeisiin. Vettä Porista saa, mutta se maksaa enemmän kuin kaupungin omatuotanto ja ostot merkitsisivät talousveden hinnan korotusta, jos kaikki talousvesi ostettaisiin Porista. Lisäksi sopimuksen mukaan Ulvilan vedenvalmistuslaitos kuuluu pitää ”hengissä”.
Leineperin (4,90) ja Kullaan (4,0) hyvät makuarviot Juha Hjulgrenin mukaan johtuvat siitä, että talousvesi tulee, kuten myös osaan Kaasmarkkua Levanpellosta, omalta pieneltä erilliseltä pohjavesialueelta.
Kaikkien laatutekijöiden – maku, väri, haju, vedenpaine – keskiarvoksi tuli 3,34. Makujen keskiarvo on 2,68, väri 3,37, aju 3,45 ja paine 3,85.
Samassa kyselyssä pyydettiin arvostelua myös vesilaitoksen toiminnasta. Arvostelun asteikkona käytettiin myös määritelmää 1 (huono) – 5
(hyvä). Arvostelussa toimintavarmuudelle annettiin arvosana 3,81, asiakaspalvelulle 3,54 ja tiedotukselle 2,93.
Kaupunki kertoo, että se on päättänyt laittaa nettisivuille selkeämmin näkyviin vesilaitoksen toimintahäiriötiedottamisen heti avautuvaan
näkymään. Häiriötilannetiedottaminen laitetaan myös kaupungin Facebook-kanavaan ja tiedottamisaktiivisuutta lisätään.
Vastaus kuntalaisaloitteeseen oli teknisen lautakunnan käsittelyssä keskiviikkona.
