Lukion painekattila on takana ja edessä avoin tulevaisuus

Pirita Kukkonen saa lauantaina laittaa ylioppilaslakin päähän. Isovanhemmat kutsutaan pihakahville, mutta varsinaiset juhlat siirretään loppukesään.
Pirita Kukkonen saa lauantaina laittaa ylioppilaslakin päähän. Isovanhemmat kutsutaan pihakahville, mutta varsinaiset juhlat siirretään loppukesään.

Pirita Kukkonen kirjoitti Ulvilan lukion parhaan äidinkielen arvosanan. Valkolakin lisäksi hän saa stipendin.

Katri Mäenpää

Ulvilan Seutu on perinteisesti myöntänyt stipendin Ulvilan lukion parhaan äidinkielen arvosanan kirjoittaneelle. Tänä vuonna stipendin saa Pirita Kukkonen, joka voitti viime marraskuussa Satakunnan Viikon ja Nousee Satakunnan kansa ry:n järjestämän kirjoituskilpailun. Voiton jälkeen Kukkosen kolumneja on saanut lukea Ulvilan Seudusta.

– Kirjoittaminen on minulle harrastus. Usein lisään muistiinpanoihinkin erilaisia sanontoja ja sananparsia, joita putkahtaa mieleeni. Kirjoituksistani tulee eräänlaista lyhyttä proosaa, joka perustuu yhteiskunnallisiin asioihin, hän luonnehtii.

Kolumnit hän on kokenut aika haastavaksi tehtäväksi.

– Aiheen miettiminen on aina yhtä vaikeaa, koska en koe olevani minkään alan asiantuntija. Yleensä olen kolumneissa pohtinut jotain yleisiä asioita. Kolumnille varattu tila on myös aika rajallinen.

 

Pirita Kukkosen lukioaika sujui mukavasti. Hän opiskeli musiikkilinjalla ja nautti erityisesti yhteishengestä.

– Lukio oli osaltaan eräänlainen painekattila. Varsinkin nykyisin, kun jatko-opiskelupaikkaan vaikuttaa niin paljon ylioppilastodistuksen arvosanat. Toivoisin, että tulevaisuudessakaan lukio-opinnoista ei katoaisi kokonaan nuoruuden ilo ja yhteishenki todistusvalinnan yleistymisen vuoksi.

Pirita kirjoitti äidinkielestä laudaturin, samoin kuin historiasta, yhteiskuntaopista, ruotsista ja englannista. Espanjasta hän sai E:n ja matematiikasta M:n.

– Arvosanoista voi päätellä kiinnostuksen kohteitani. Äidinkieli on aina ollut minusta kivaa ja kirjoittaminen vahvuus. Tykkään myös kaikista muistakin kielistä, koska niiden kautta pääsee toisiin kulttuureihin sisälle. Kuuntelen esimerkiksi erimaalaisia radiokanavia. Niistä oppii hyvin kieltä. Kun valmistauduin ylioppilaskirjoituksiin, pystyin mukavasti perustelemaan elokuvien katsomista sillä, että opiskelen samalla kieltä, hän nauraa.

Lisäksi yhteiskunnalliset asiat kiehtovat Piritaa ja se on vetänyt yhteiskuntaopissa ja historiassa puoleensa.

– Opiskelin lukiossa myös filosofiaa, mutta sitä en kirjoittanut.

 

Pirita Kukkosen tulevaisuus on vielä avoin. Todistusvalinnalla hän pääsi sisään Tampereen yliopistoon kauppatieteiden linjalle.

– Minulla on koko hakuprosessin ajan ollut ristiriitaiset ajatukset jatko-opiskelupaikasta. Nyt tuntuu, että kauppatieteet ei ehkä ihan olekaan mun juttu. Hain myös lukemaan journalistiikkaa ja politiikan tutkimusta, joka on alkanut kiinnostaa yhä enemmän.

Tulevaisuuden haaveammatti on myös vaihdellut. Pirita on miettinyt toimittajan tai äidinkielenopettajan ammattia.

– Mutta toisaalta mietin, pitäisikö sittenkin valita järkevästi kauppakorkea ja suunnata vaikka pankkiin töihin. Pitääkö työn ja uran olla ihan täydellinen mätsi sen kanssa, kuka olen, hän pohtii.

Onneksi päätöstä opiskelupaikan vastaanottamisesta voi vielä lykätä heinäkuun loppuun asti. Sitä ennen Pirita Kukkonen aikoo nauttia kesästä.

– Menen koko kesäksi myymään mansikoita. Tapasin viime kesänä Helsingissä aivan ihanan, puheliaan ja iloisen mansikkamyyjän. Tavoitteena on olla vähintään yhtä hyvä kuin hän.

 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp