Moni kunta Suomessa myy tai lahjoittaa jäljelle jäänyttä ruokaa. Ulvilassa pyritään pitämään hävikki pienenä.
Katri Mäenpää
– Saako kouluista, päiväkodeista tai esimerkiksi sairaalasta jäljelle jäänyttä hävikkiruokaa ostaa Ulvilassa, kyseltiin hiljattain sosiaalisessa mediassa.
Monissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on päädytty hävikkiruuan myymiseen tai lahjoittamiseen. Esimerkiksi Porissa hävikkiruoka hyödynnetään ruoka-apuna. Jyväskylässä koulujen lähettyvillä asuvien on mahdollisuus käydä ruokailemassa edullisesti, jos ruokaa on jäänyt yli. Raisiossa ylijäämäruokaa jaetaan hakijan omiin rasioihin ja jakelussa apuna on SPR. Ulvilassa hävikkiruokaa ei myydä eteenpäin, vaan jäljelle jäänyt ruoka päätyy biojätteeseen. Ulvila on pienempi kaupunki, joten ruokaakin jää vähemmän.
– Olemme ensisijaisesti pyrkineet pienentämään hävikkiruuan syntymisen minimiin. Saamme keskuskeittiölle tiedon, jos esimerkiksi oppilaita on paljon koulusta pois ja se huomioidaan jo valmistusmäärissä. Ja jos jotakin tiettyä ruokaa jää paljon yli, pienennetään annosta seuraavalla kerralla, ateria- ja puhtauspalvelun päällikkö Katri Helander sanoo.
Aikaisemmin Ulvilassakin oli käytäntö, että esimerkiksi koulun henkilökunta sai ostaa yli jäänyttä ruokaa edullisesti kotiin. Kun koronapandemia alkoi, käytännöstä jouduttiin luopumaan.
– Annostelimme ruokaa ostajan omaan astiaan. Mutta koronan myötä hygieniavaatimukset tulivat tässä vastaan, Helander kertoo.
Koronarajoitusten lievennyttyä ateriapalvelut esitti kaupungin johtoryhmälle, voisiko ruokaa myydä eteenpäin kaupungin hankkimissa kertakäyttöastioissa. Kaupungin johtoryhmä ei lämmennyt ehdotukselle, vaan tyrmäsi ehdotuksen mahdottomana toteuttaa. Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kimmo Vepsä on kuitenkin valmis ottamaan ehdotuksen uudelleen selvittelyyn. Hänen mukaansa selvitettäviä vaihtoehtoja on kaksi.
– Ensinnäkin voisimme tiskistä myydä tai jakaa jäljelle jäänyttä lämmintä ruokaa. Esimerkiksi työttömät tai eläkeläiset voisivat tulla ruokalaan syömään, jos ruokaa jää yli. Hankaluus on kuitenkin siinä, että toisina päivinä ruokaa ei jää ollenkaan. Lisäksi meidän pitäisi hankkia jokin kassajärjestelmä.
Toinen vaihtoehto on lahjoittaa koskematonta jäähdytettyä ruokaa esimerkiksi jollekin järjestölle.
– Minunkin mielestäni huonoin vaihtoehto on se, että ruoka päätyy jätteeseen. En kuitenkaan usko, että hävikkiruuan myyminen ulkopuolelle olisi mahdollista.
Uusi jätelaki velvoittaa myös kuntia pitämään tarkemmin kirjaa syntyvistä jätteistä. Ulvilassa biojätteen määrää on seurattu tarkemmin syyskuun alusta alkaen.
– En ole vielä saanut raportteja kaikilta kouluilta ja päiväkodeilta, mutta pääasiassa Ulvilassa hävikkiruuan määrät ovat melko pieniä, pääkokki Kati Simula keskuskeittiöltä kertoo.
Esimerkiksi Ulvilan yhteiskoulussa on seurantajaksolla jäänyt kanakastiketta noin kuusi litraa. Kappaleina tarjottavia ruokia ei jää tavallisesti yhtään ja jäljelle jääneet voidaan jakaa seuraavana päivänä.
– Pinaattikeittoa on jäänyt enemmän. Se on nyt uusi ruoka kiertävällä ruokalistalla ja tavallisesti lapsilla tarvitaan useampia toistoja, ennen kuin ruoka saa jalansijaa, Katri Helander sanoo.
Jos pinaattikeitto tai muu ruoka ei toistosta huolimatta ala tehdä kauppaansa, voidaan se myös poistaa listalta.
– Lisäksi voisimme ottaa taas vanhan kunnon palautelaatikon käyttöön. Toki haluamme tehdä sellaisia ruokia, jotka maistuvat, Helander toteaa.
