Olympiamitalisti Sofianna Sundelin on monen pienen urheilijan suuri idoli. Sofiannan vierailu Harjunpään koulussa oli yksi lukuvuoden kohokohdista.
Miltä tuntuu olla olympiamitalisti? Miltä tuntui osallistua olympialaisiin? Siinä on kaksi yleisintä kysymystä, joihin naisten jääkiekkojoukkueessa olympiapronssia voittanut Sofianna Sundelin on saanut viime viikkojen aikana vastata.
Vierailu Harjunpään koulussa ei ollut näiden kysymysten osalta poikkeus. Lapsia, kuten myös opettajia, kiinnosti valtavasti oman kylän tytön tuntemukset sekä mitalista että kokemuksesta.
– Pronssimitali tuntuu kyllä todella hyvältä. Varsinkin, kun olympialaisissa alkupelit menivät penkin alle. Sieltä kuitenkin nousimme, Sofianna kertoo.
Elämä Pekingissä oli erilaista kuin Suomessa.
– Emme päässeet liikkumaan olympiakylän ulkopuolella koronarajoitusten takia. Muutenkin Kiinassa suhtauduttiin koronaan paljon tiukemmin. Paikkoja desinfioitiin jatkuvasti jopa ulkona. Kokemus oli kuitenkin upea. Oli hienoa päästä näkemään muita huippu-urheilijoita.
Sofianna Sundelin on vasta 19-vuotias. Hän muutti 15-vuotiaana opiskelemaan Kuortaneen Urheiluopistolle. Sofianna kertoo, että Kuortaneelle pääsy on hänen uransa huippukohta ennen olympialaisia.
– Kuortaneella pystyin yhdistämään koulun ja jääkiekon yhteen. Aluksi arki oli kaaosta ja esimerkiksi toin aina pyykit kotiin pestäviksi. Mutta kun ei pariin viikkoon päässyt käymään kotona, oli pakko opetella itse. Koti-ikävää ei ole koskaan ehtinyt tulla. Opistolla kaikki ovat pois kotoa.
Sofiannalla on vielä vuosi lukiota jäljellä. Sen jälkeen hänellä on haaveena lähteä ulkomaille.
– Olisi hienoa päästä jenkkeihin yliopistoon ja pelaamaan jääkiekkoa.
Harjunpään koulun oppilaita kiinnosti myös olympiamitalistin tausta. Sofianna Sundelin on Harjunpään koulun entinen oppilas. Sofiannaa ensimmäisellä ja toisella luokalla opettanut Terhi Lehtinen sanoo, että Sofianna oli hiljainen tyttö, jolle sopi aina kaikki.
– Mutta kun Sofianna sai mailan käteen, tilanne muuttui. Jopa isommat pojat tulivat välitunnilla sanomaan, että Sofianna taklaa, opettaja nauraa.
Lapsena Sofianna harrasti motocrossia, salibandya ja jalkapalloa. Jääkiekkoa hän alkoi harrastaa 9-vuotiaana.
– Vaari vei minua katsomaan pelejä ja jääkiekko alkoi kiinnostamaan. Halusin päästä jäälle ja laji tuntui heti omalta jutulta. Jääkiekko on vauhdikas peli ja voittaminen tuntuu aina hyvältä, Sofianna sanoo.
Oppilaita kiinnosti myös, millaista urheilijan elämä on. Sofianna kertoo nauttivansa säännöllisestä arjesta.
– Joukkuelajissa saa paljon kavereita. Meillä on joukkueessa tosi hyvä yhteishenki. Lisäksi tykkään siitä, että aina on jotain kivaa tekemistä koulun ulkopuolella.
Ennen nimmareiden jakoa oppilailla oli Sofiannalle vielä yksi kysymys:
– Millaisia tulevaisuuden tavoitteita sinulla on?
– Haluaisin pelata ammatikseni ja voittaa olympiakultaa, Sofianna Sundelin vastaa.
Katri Mäenpää
