Ulvilalaista kirkkovenehistoriaa tunteva hieraisee silmiään kesällä, kun näkee tutun venehahmon mutta oudon nimen sen keulalla. Vai saako vene uutta kastetta sittenkään?
Jukka Silvast
Lions Club Olavin idea muuttaa kirkkovene Kerttu nimeltään Olaviksi ei mene sellaisenaan läpi. Kun Ulvilan Seudun uutinen nimenmuutoksesta tuli julki, Ulvilan Kirkkoveneyhdistyksen väki kritisoi “leijonien” ideaa voimakkaasti.
Veneen omistaa Ulvilan kaupunki, mutta Lions Club Olavi hallinnoi ja markkinoi. Veneen omistavan kaupungin kanta on selkeä. Nimiasiasta ei omistajalta ole kukaan kysynyt ja nimeä ei ole tarkoitus muuttaa.
Ulvilassa veneen ensimmäisenä omistajana oli kirkkoveneyhdistys. Yhdistyksestä Inkeri Jokinen muistuttaa, että aikoinaan “Kerttu” perustui keskiaikaisen killan nimeen Pyhä Gertrud. Idea Kerttu-nimestä on Pentti Vainio-Mattilan ja veneen kastoi silloinen kirkkoherra Kari Mäkinen. Kastetilaisuus pidettiin 4.8. 2002.
Jokinen sanoo, että yhdistyksessä on oltu “leijonien” ideasta kovin pahoillaan ja vastaan nimenmuutosta.
Ulvilan Seutu uutisoi, että kirkkovene Kerttu saa kesällä uuden nimen. Näyttää, ettei se saakaan, vaan omistaja on eri mieltä.
13-metrinen veneluomus jatkaa muuten tuttua elämäänsä vuokraveneenä. Vuoden 2020 lokakuussa Ulvilan Kirkkoveneyhdistys lahjoitti sen Ulvilan kaupungille, joka luovutti hallinta- ja markkinointioikeuden Lions Club Olaville.
Ulvilan Seudun jutussa LC Olavin puheenjohtaja Harri Hakala sanoo, että onhan se nimi Pyhää Olavia kunnioittava, eikä hän näe ristiriitaa, vaikka vene saa miehen nimen. Lion Club oli laittanut jo uuden nimikyltin tilaukseen.
LC Olavin talkoolaiset ovat huoltokäsitelleet veneen talvella Sammontien varastossa – öljynneet ja lakanneet. Venevastaava Jouni Roos kertoo, että markkinointia aiotaan virkistää alkavaksi kesäksi.
Vene kävi jo keväällä Raumalla merivettä tunnustelemassa, ja kyselyjä on ollut muun muassa koulumaailmasta.
– Se oli yllätys, että vene on soveltunut myös merelle, hän kertoo.
Ulvilan kirkkoveneeseen on rakentunut aikoinaan seitsemän soutuparia ja perämiespaikka. Roos sanoo, että vuokraajat itse järjestävät retkelle perämiehen, mutta LC Olavi tarvitttaessa vie ja hakee veneen määräpaikasta. Vene liikkuu erityisrakenteisen trailerin päällä. jonka senkin liikuttelu vaatii osaamista.
Puheenjohtaja Harri Hakala rauhoittelee, ettei varsinainen soutu-urakka veneen keveyden ansiosta muodostu raskaaksi. Mutta vähintään puolet soutupaikoista pitäisi olla käytössä, jotta vene kulkee suunnitellusti.
Venettä on kaavailtu käytettäväksi yritystilaisuuksiin, ryhmille tai vaikka Satakunnan Kansansoutuun.
– Siihen ei vielä ole varausta, Roos kommentoi maanantaina.
Hän pohti, että ehkä seuraava klubin kokous pidetään kirkkoveneessä.
LC Olavi suuntaa venevuokrista kertyvän rahan hyväntekeväisyyteen, kuten Ice Hearts -toimintaan sekä koulukiusaamista ehkäisevään työhön. Vuorokausivuokra on 150 euroa.
Veneen matka tähän saakka on ollut mittava. Se saapui Ulvilan Naparantaan vuonna 2002. Pitkän linjan perämies ja silloinen kirkkoveneyhdistysaktiivi Samuli Jokinen kertoi vuoden 2020 lokakuussa veneen lahjoitustilaisuudessa Ulvilan kaupungintalolla, että he kävivät Virossakin soutamassa kolmeen otteeseen. Viljandi-järvellä vuonna 2008 ulvilalaisen veneen miehittivät useat paikalliset seurueet ja vuonna 2013 Suure-Jaanissa kirkkovenettä vauhditti kymmenen eri soutukuntaa. Lopettajaisreissu vuonna 2019 tehtiin Suure-Jaaniin. Yhdistyksen väki ikääntyi, voimat ylläpitoon vähenivät ja ratkaisu lahjoituksesta tehtiin.
Satakunnassa menneinä vuosina venettä käyttivät koululaiset, Kokemäen Pitkis-Sport-leiriläiset, veneellä ovat soutaneet ammattiryhmät tyky-päivillään, jopa polttarikäytössäkin se on palvellut.
