Kaasmarkkuun suunnitteilla jättimäinen aurinkovoimala

Ulvilaa halkoo poikkeuksellisen mittava voimalinjojen verkosto. IBV Suomi Oy katsoo, että heille aurinkoenergian helppo siirtäminen 110 kV:n kantaverkkoon on merkittävä arvo voimalan sijaintipaikkaa valittaessa. KUVA: Jukka Silvast
Ulvilaa halkoo poikkeuksellisen mittava voimalinjojen verkosto. IBV Suomi Oy katsoo, että heille aurinkoenergian helppo siirtäminen 110 kV:n kantaverkkoon on merkittävä arvo voimalan sijaintipaikkaa valittaessa. KUVA: Jukka Silvast

Aurinkovoimalan tarvitsemista maista käydään maanomistajien kanssa vielä viime hetken neuvotteluja.

Ulvilan Kaasmarkkuun suunnitellaan laajaa aurinkovoimalaa. Hankkeen takana on saksalaistaustainen IBV Suomi Oy, joka on osa ib vogt -konsernia. Vähintään 200 hehtaarin laajuinen voimala-alue aiotaan rakentaa Kaasmarkun ja Harjunpään välisellä metsäalueelle.
Sopimusneuvottelut maa-alueista maanomistajien kanssa ovat loppusuoralla. Hankekehitysjohtaja Marja Kaitaniemi IBV Suomi Oy:stä kertoo, että alueen lopullinen koko tulee varmistumaan aivan lähiviikkojen aikana, kunhan neuvottelut saadaan päätökseen.
– Hyvän vastaanoton tämä hanke on saanut, keskusteluyhteys paikallisiin on ollut hyvä, hän sanoo.

Aurinkovoimala toteutuisi nykyisten maasopimusten perusteella Huroisten metsätien tuntumaan ja edelleen lähelle Fingridin kantaverkon muuntoasemaa, mutta sijainti voi vielä elää mahdollisten uusien sopimusten mukaan.
– Keskeistä meidän kannalta on se, että voimala on kytkettävissä 110 kV:n verkkoon, Kaitaniemi korostaa.
Kaasmarkun alue kantaverkkoyhteyden lisäksi tarjoaa Kaitaniemen mukaan tietysti auringonsäteitä. Eduksi hän laskee senkin, että suunnittelualue on asumatonsa pääosin metsätalouskäytössä olevaa maata. Kaitaniemi huomauttaa, että ib vogtin rakentamat aurinkovoimalat ovat tarvinneet yleensä tilaa rakennelmille 200–400 hehtaaria. Parhaillaan esimerkiksi Kalantiin suunniteltava voimalaitos mitoitetaan 300 hehtaarin mukaan.

Ulvilan aurinkovoimalahanketta ei ole vielä esitelty yleisölle. Hankekehitysjohtaja sanoo, että he tulevat mielellään kertomaan, kunhan alue on varmemmin koossa ja suunnitelma on enemmän valmis kuin tänään, jolloin olisi enemmän myös kertomista.
Yhtiö on informoinut suunnitelmista Ulvilan kaupunkia. Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Virola kertoo, etteivät he ole saaneet vielä lupahakemuksia käsiteltäviksi.
Kaitaniemi huomauttaakin, että kaupungin kanssa ensin käydään läpi, mitä selvityksiä ja arvioita tullaan teettämään valmisteluvaiheessa.

Juha Virola näkee, että vastaavissa tapauksissa tarvitaan yleensä suunnittelutarveratkaisu, kun alue tarvitsee maankäytön suunnittelua, eikä siellä ole asemakaavaa.
– Suunnittelutarveratkaisu muistuttaa asemakaavan laatimista, asemakaavallisia selvityksiä ja arviointeja, Virola kuvaa mahdollista prosessia.
Virola uskoo, että tämän tyyppinen hanke on niin merkittävä, että suunnitelma asetetaan nähtäville ja kuulutetaan. Hän uskoo, että päätökset etenevät kaupunginhallituksen tasolle.

Aurinkovoimalan tarvitsemista maista on esisopimuksia jo tehty. Marja Kaitaniemi sanoo, että vieläkin muista tiloista maanomistajat ehtivät neuvottelemaan, jos on halukkuutta.
– Aloitimme keväällä karttaa katsoen, ja siitä lähtien on ollut ilahduttavaa miten nopeasti asiat ovat edenneet. Toivottavasti etenee tästä eteenpäinkin.
Kaitaniemi laskee, että rakentamisen alkuun nykyhetkestä voisi kulua 3–5 vuotta.

Konserni on rakentanut 120 aurinkovoimalaa 40 eri maahan vuodesta 2002 alkaen. Suomeen tytäryhtiö perustettiin elokuussa 2020.
Kaitaniemi sanoo, että pitkän kokemuksen pohjalta tytäryhtiön on helppo jatkaa hankesuunnittelua Suomessakin.
– Aurinkopaneelit ovat sellaisia yksinkertaisia vempeleitä. Ne eivät juuri näy, eivätkä pidä ääntäkään, hän kuvailee aurinkopuiston tekniikkaa.

Jukka Silvast

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp