Icehearts on Ulvilan Olavi

Icehearts Satakunta on ensimmäinen järjestö, joka on saanut Ulvilan Olavi -arvonimen. Toimijoille arvonimi merkitsee sitä, että heidän työtään arvostetaan ja he ovat tarpeellinen osa Ulvilaa.

Katri Mäenpää

Lions Club Ulvila on jo vuodesta 2011 valinnut Hansamarkkinoiden yhteydessä Vuoden Olavin. Olavin valinnassa on painotettu sitä, että valittava on merkittävällä tavalla vaikuttanut Ulvilassa ja tehnyt työtä ulvilalaisten hyvinvoinnin eteen.

– Tämän vuoden valintaan vaikutti erityisesti koskettavat tarinat Iceheartsin toiminnan vaikuttavuudesta monen ulvilalaisen perheen elämään, kiteyttää Lions Club Ulvilan presidentti Mika Nurminen.

Ulvila on Icehearts-toiminnan edelläkävijä. Tänne perustettiin ensimmäinen kehä kolmosen ulkopuolinen joukkue tukea tarvitseville pojille. Viime kesänä tuo Jani Söderlingin joukkue kasvoi tiensä päähän ja tilalle perustettiin uusi pienten poikien joukkue.

– Vaikka ensimmäinen joukkue päättyi, ei työ loppunut siihen. Teemme poikien kanssa yhteistyötä edelleen, vaikken olekaan enää ihan joka päivä arjessa mukana. Mielestäni Ulvilan uuden joukkueen perustaminen on osoitus siitä, että työmme on katsottu tarpeelliseksi. Samaa arvostusta osoittaa myös Ulvilan Olavin arvonimi, Jani Söderling sanoo tyytyväisenä.

Hän työskenteli joukkueensa kanssa 12 vuotta. Tuona aikana pojat kasvoivat aikuisiksi ja jokainen sai peruskoulun päättötodistuksen.

– Nyt pojista kaikilla muilla paitsi kahdella on työpaikka tai opiskelupaikka. Ja näillä kahdellakin on suunnitelmat tehtynä.

Icehearts-toiminnassa merkittävää on se, että kasvattajat osallistuvat kokonaisvaltaisesti joukkueen poikien elämään.

– Vaikka meillä on toistaiseksi Ulvilan ainoa salibandyjoukkue ja lasten saaminen urheilun ja liikunnan pariin on tärkeä osa toimintaa, olemme mukana lasten arjessa kokonaisvaltaisesti. Olemme joukkueen lasten ja nuorten elämässä läsnä joka päivä, emme vain treeneissä, kasvattaja Kari-Matti Ylinen kertoo.

Kasvattajat ovat joukkueen tukena kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.

– Olemme siellä, missä pojatkin ovat. Siksi koulutyö on tärkeä osa tätä työtä. Pojille harrastusmahdollisuuden lisäksi tärkeää on se, että heillä on joku, jonka puoleen voi kääntyä tilanteessa kuin tilanteessa, Jani Söderling lisää.

Söderlingin ja Ylisen mielestä Ulvilan Olavin arvonimi on osoitus myös siitä, että Icehearts tunnetaan Ulvilassa.

– Toimimme näkyvässä roolissa. Meidät tunnetaan ja tiedetään.

Vesa Gomanin luotsaaman uuden joukkueen ydinryhmä on nyt koossa. Toiminta näiden pienten ekaluokkalaisten kanssa käynnistyi elokuussa.

– Nyt alussa työ on painottunut koulutyöhön ja iltapäivätoimintaan. Pojat ovat ihmeissään, kun koulu on alkanut ja yhtäkkiä pitää istua luokassa paikoillaan. Harjoitukset aloitetaan vasta, kun ensin saamme ryhmän toimimaan yhdessä, Goman juttelee.

Arjen sujuvoittaminen onkin yksi tärkeimmistä kasvattajien tehtävistä. Lasten arkirytmi ja koko perheen viikkorytmi pitää saada kuntoon.

– Kaikki lasten perheet ovat aloittaneet yhteistyön sujuvasti. Se on erityisen tärkeää, kun ollaan ihan pienten lasten asioiden kanssa tekemisissä.

Kari-Matti Ylisen joukkueessa on poikia vähän laajemmalla ikähaitarilla. Pojat ovat nyt 12–15-vuotiaita.

– Lasten elämässä on kolme nivelvaihetta, jolloin tukea tarvitaan enemmän. Ensimmäinen on silloin, kun lapsi siirtyy eskarista kouluun. Veskun pojat ovat nyt tässä vaiheessa. Toinen nivelvaihe ajoittuu alakoulun ja yläkoulun välille. Se on suurella osalla omista pojista käynnissä. Tässä kohdassa vapaus ja vastuu pojilla itsellään lisääntyy. Joukkueen vanhimmilla taas on tärkein vuosi käynnissä, kun edessä on siirtyminen peruskoulusta eteenpäin.

Ensimmäisen joukkueen valmistuminen kehittää Icehearts-toimintaa Ulvilassa ja lähiseudulla yhä ammattimaisempaan suuntaan. Jani Söderlingin aikaa vapautuu alueen kasvattajien tukemiseen.

– Samaan aikaan Veskun joukkueen kanssa aloitti uusi joukkue Porissa. Toimin paljon molempien uusien kasvattajien tukena. Mielestäni on hienoa, että meillä on nyt oikea työtiimi ympärillä. Kun minä aloitin kasvattajana, Jesse Jokela toimi apurinani parin ekan vuoden ajan, mutta lähin organisaation tuki oli puhelimen päässä Vantaalla. Nyt voimme jutella ja vaihtaa ajatuksia työpäivän lomassa.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp