Jukka Vilponiemi
Huhti-toukokuussa tehdyn kyselyn perusteella tehty kokonaisarvio on, että yleinen työhyvinvointi on noussut. Kun kyselyyn vastanneet arvioivat työhyvinvointinsa tilaa asteikolla 1-5, tuli vastausten keskiarvoksi 3,74, kun vastaava luku kaksi vuotta sitten on 3,61.
Hallintopäällikkö Kirsi Sainio-Lehtimäki huomauttaa kuitenkin, että vertailussa ei pidä tehdä liian selviä johtopäätöksiä, sillä vastausprosentti oli nyt alhaisempi kuin kaksi vuotta sitten.
Kyselyyn vastasi nyt 288 kaupungin palkkalistoilla olevaa henkilöä, kun edellisessä mittauksessa vastaajia 380.
Sainio-Lehtimäki pitääkin vertaamista nyt epäolennaisena.
– Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta vertaamista ja tulosten tuijottamista tärkeämpää on, että tuloksia käydään läpi ja kehittämistoimenpiteitä laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa, hän sanoo.
– Työhyvinvointi ei synny erillisillä sirkustempuilla, vaan koko henkilöstön yhteistyönä työn arjessa.
Joka tapauksessa Ulvilan henkilöstön työhyvinvoinnin tila voidaan kyselyn perusteella todeta hänen mielestään hyväksi.
Tyytyväisimpiä kaupungin työntekijät olivat kyselyn perusteella työn sujumiseen työpaikalla, työtehtäviinsä ja omiin voimavaroihinsa sekä lähimpien esihenkilöiden toimintaan. Näissä kaikissa oli tapahtunut myös pientä parannusta edelliseen kyselyyn verrattuna.
Eniten kehitettävää henkilöstö koki olevan työnantajan eli kaupungin toiminnassa sekä saadun tai annetun palautteen hyödyntämisessä.
Kyselyyn vastanneista 79,2 prosenttia oli valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavilleen.
Henkilöstön keski-ikä oli 46,25 vuotta. Viime vuoden henkilöstöraportissa kiinnitettiin huomiota sairauspoissaolojen kasvuun.
