Vaikka Ulvilan uuden hautausmaan tihutöiden tekijät ovat selvillä, tapahtumat joulun alla jäivät monen omaisen mielipahaksi.
Jukka Silvast
Ulvilan uusi hautausmaa kohtasi kaksi viikkoa sitten tuhotyön. Hautakiviä ei kaadettu, mutta hautoihin liittyvää omaisuutta sotattiin ja turmeltiin. Palavien kynttilöiden steariinia oli roiskittu ympäriinsä ja lyhtyjä oli rikottu.
Kirkkoherra Marianne Känä sanoo, että tuhotyö on tuottanut mielipahaa haudoilla käyviin ihmisiin, etenkin kun tapahtumat juuri ajoittuivat joulun alla olevaan aikaan.
Joulu on yksi ajoista, jolloin suuri yleisö haluaa käydä muistelemassa omaisiaan. Kynttilämeret valtaavat hautausmaat ympäri maan.
– Totta kai moni on järkyttynyt, ja tietysti huoli on mielessä, jos tapahtumat vielä toistuvat, Känä sanoo Ulvilan tilanteesta.
Kaikki tuhotyön merkit on korjattu hautausmaalta jo sivuun. Onnettomat tapahtumat ajoittuvat perjantaihin 11.12. Kohteeksi joutui arviolta parisenkymmentä hautaa. Seurakunnan talouspäällikkö Tuija Lepistö sanoo, että määrää ei saada aivan tarkkaa selville, sillä heti perjantaina tapausten jälkeen osa omaisista oli käynyt siivoamassa jälkiä.
Tapausta tutkinut Porin poliisi on saanut selville tekijät.
– Kaksi tekijää, lapsia, vanhempi konstaapeli Harri Lehtinen kertoo.
Poliisi sai vinkkejä, käytti omia tiedostojaan ja yhdisteli asioita. Tapaus on Porin Ankkuri-tiimin hoidossa. Ankkuri-tiimi koostuu poliisin lisäksi sosiaalityöntekijän, ohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan edustuksesta. Tiimi työskentelee poliisilaitoksella.
Porin Ankkuri-tiimi keskittyy varhaisen puuttumisen kautta alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, lapsiperheiden lähisuhdeväkivaltaan sekä sisäisen turvallisuuden parantamiseen moniammatillisella yhteistyöllä.
Lehtinen sanoo, että vaikka lapsilla säilyy korvausvastuu, suurimmat vahingot varmaan kohdistuu haudattujen omaisiin järkytyksen muodossa.
Ulvilan seurakunta on perunut myös kaikki ulkoilmatapahtumat joulunajalta. Yleisöä vailla olevia tilaisuuksia sen sijaan striimataan, jolloin niitä voi seurata suorana sähköisillä kanavilla. Poikkeuksellisiin järjestelyihin on päädytty koronaviruspandemian vuoksi.
Erityisesti joulu, äitienpäivä, isänpäivä ja pyhäinpäivä on merkkipäiviä, jolloin hautausmailla on normaalia enemmän kävijöitä. Osalle hautausmaa on ympärivuotinen hoitokohde, kukkien hoitoja ja siivousta.
INFO
Miksi jouluna hautausmaalle?
Suomessa vainajia muistetaan ensisijaisesti jouluna. Haudoilla käyminen ja kynttilöiden sytyttäminen niille on vanha pakanallinen tapa. Kekrin menettäessä merkitystään siirtyivät siihen kuuluneet vainajien hyvittelyt- ja kestitystavat jouluun. Kekriin liittyvä ns. vainajainpalvelu siirtyi Suomessa kristinuskon tultua jouluperinteisiin, kun taas muissa maissa vainajia muistetaan pyhäinpäivänä.
Luterilaisille hautausmaille ilmestyivät ensimmäiset joulukynttilät 1920-luvun alussa ja varhaisin dokumentoitu tieto on Helsingin Vanhalta hautausmaalta vuodelta 1921.
Tapa yleistyi sotien jälkeen ensin sankarihaudoilla, mutta pian muillakin. Liekö muistumaa vanhasta esi-isien palvonnasta, että suomalaiset ovat nykyään tavan innokkaimpia noudattajia.
Lähde: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/
