Aurinkopaneeleiden meri hahmoittuu valtatie 11 pohjoispuolelle ulottuen Kaasmarkun kylän tuntumaan.
Jukka Silvast
Aurinkosähköön erikoistuneen IBV Suomi Oy:n maajohtaja Marja Kaitaniemi katsoo, ettei Kaasmarkussa 320 hehtaarin laajuista aurinkovoimalahanketta olisi esitelty yleisölle, jos sen toteutumista vielä epäillään. Maan käyttöön liittyvät sopimukset on tehty ja luvittamiseen liittyvät taustaselvitykset jatkuvat kesällä.
Kaitaniemi näkee, että se mikä tässä voisi vielä muuttua, liittyy selvitysten tuloksista mahdollisesti johtuviin aluemäärityksiin. Onko nykyinen pääosin kolmeen lohkoon jakautuva voimala-alue vielä samanlainen hankesuunnitelmaa tehtäessä kuin nyt, sen aika näyttää.
Tähän mennessä konsulttina toimiva Sitowise on kartoittanut jo aiemmin valmiina olevan tiedon. Kasvi ja luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys koko alueelle tehdään, myös kasvi- , linnusto-, lepakko- ja metsäkanalintuselvitys.
Maisemaselvitykset, muinaismuistoselvitykset sekä hiilitaselaskelmat koko voimalan elinkaaren ajaksi laaditaan. Tämän jälkeen laaditaan lopullinen hankesuunnitelma.
– Emme olisi täällä, ellemme pitäisi selvänä, että hanke etenee, Kaitaniemi jutteli Kaasmarkun koululla viime viikon keskiviikkona ennen yleisötilaisuutta.
Ulvila astuu kerralla Suomen kärkeen, mikäli mitataan aurinkokentän kokoa. Kaitaniemi ei tunnistanut yhtään isompaa hanketta Suomesta ainakaan toteuttamistasolla. Hän näkee, että ensi syksynä voidaan päästä jo aloittamaan lupaprosessi. Jos kaikki käy suunnitellusti, rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2024. Rakentamiseen menee aikaa 1–2 vuotta.
Aurinkovoimalakenttä on hahmoteltu voimassa olevien maankäyttösopimusten pohjalta valtatie 11 pohjoispuolelle. Se tulee mitä ilmeisemmin myös näkymään valtatielle. Eteläisimmät kärjet ulottuvat lähelle Kaasmarkun rakennettua taajamaa.
Aurinkokentän etu Kaasmarkussa on aurinko-olosuhteet ja Fingridin kantaverkon läheisyys. Maajohtajan mukaan hanke maksaa vähintään 100 miljoonaa euroa. Maat yhtiö ostaa tai vuokraa maanomistajilta vähintään 40 vuodeksi.
Hän kertoo, että aurinkovoiman tuottaminen on hyvin ennustettavaa toimintaa.
– Loppumaton energianlähde ja hyvin satelliittidataa on saatavissa.
Kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka hehkutti hanketta, sillä kaupunki tulee saamaan voimalalsta 0,5–1 miljoonaa euroa vuodessa kiinteistöverotuloja.
– Koko kaupungin kiinteistöverotuottoon tämä tuo 25–30 prosenttia lisää. Voimala on edistyksen merkki, uusiutuvaa kotimaista energiaa. Sopii moderniin automaatiopääkaupunkiin.
Ulvilan elinkeinoasioita hoitavasta Prizztech Oy:stä huomautettiin, että yritysten sijoittumiskyselyssä energian laatu ja ympäristöystävällisen energian saatuvuus kysytään tänään ensimmäisenä.
Se on selvää, että valtaie 11 pohjoispuolella maisema muuttuu. Alueen puusto poistuu lukuun ottamatta muutamia metsäisiä viherkaistoja. Ne ovat jääneet, kun maanomistusneuvotteluja on käyty ja sen pohjalta IBV Suomi on hahmotellut järkevää voimala-aluetta. Alue on lähes kokonaan metsätalousaluetta, jossa on vain yksi kiinteistö ja siitäkin neuvottelut on käyty. Aurinkopaneelit eivät nouse viittä metriä korkeammalle maasta.
– Voimalan sijoittuminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisulla, kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola huomauttaa.
Se merkitsee sitä, ettei aluetta kaavoiteta. Jos yva-menettely tarvitaan, se tulee suunnittelutarveratkaisun päälle. Kaupunki viime viikolla otti lausunnossa jo kannan, ettei se näe tarvetta yva-menettelylle, koska nyt IBV:n teettämät selvitykset tulevat olemaan samoja, joita yva-menettelyssä vaaditaan.
– Käsittääkseni yva ei toisi lisäarvoa, kaupunginjohtaja Löfbacka linjasi.
Alue tuottaa valmistuessaan sähkön asunnoissa mitaten 10 000–15 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle.
