Digi-askeleet ja hyvä elämä maaseuturahaston työlistalle

Maaseuturahasto on muutakin kuin elintarvikeketjun elinvoiman lisäämiseen tarkoitettua rahaa. Koko Ulvilan alue kuuluu rahaston toimintakenttään, ja on on yritysten saavutettavissa. (kuvituskuva)
Maaseuturahasto on muutakin kuin elintarvikeketjun elinvoiman lisäämiseen tarkoitettua rahaa. Koko Ulvilan alue kuuluu rahaston toimintakenttään, ja on on yritysten saavutettavissa. (kuvituskuva)

Ulvilalaisten yritysten on syytä miettiä kehityshankkeitaan vastuullisuuden kautta.

Jukka Silvast
EU:n maaseuturahaston vuonna 2023 alkava ohjelmakausi tulee painottamaan tukipolitiikassaan uusia asioita Satakunnassa. Kommentoitavana olevaa suunnitelmaa avattiin keskiviikkona web-seminaarissa.
Kehittämissuunnittelija, ulvilalainen Salme Pihlajamaa muistuttaa, että uudella kaudella uutta teknologiaa ja digitalisaatiota halutaan viedä laajasti yritysten käyttöön. Se ei ole enää edelläkävijöiden juttu.
– Yksi osa-alue on bio- ja kiertotalous. Se nousee voimakkaasti esille. Jokaisessa yrityksessä ja toimialalla tulee vahvasti esille toiminnan vastuullisuus. Pitää myös osata viestiä tekemisen vastuullisuutta. Se ratkaisee paljon, kuinka asiakkaat tekevät huomenna valintojaan, Satakunnan ely-keskuksessa toimiva Pihlajamaa sanoo.

Satakunnan Älykäs maaseutu -kehittämisuunnitelma valmistuu vuosille 2023–2027.
– Kaikkien kommentit siitä ovat tärkeitä, kuka tahansa voi suunnitelmaa kommentoida 15.5. saakka.
Pihlajamaa lisää, että Ulvilassa koko kaupungin alue ainakin tällä hetkellä on rahaston tukeen oikeuttavaa aluetta, mitä ei välttämättä tiedosteta. Tukea miettivien yritysten kannattaa havaita sijainnin tarjoama mahdollisuus. Aluerajauksesta käydään kuitenkin parhaillaan keskustelua.
– Euroopasta katsoen melkein koko Suomi on maaseutua, ja täältä Ulvilasta katsoen emme pidä tätä niinkään maaseutuna.

Nyt laadittava suunnitelma toimii paikallisena osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP27).  Satakunnan maaseudun kehittämiseen osoitettavat Euroopan unionin maaseuturahaston kehittämishankkeiden ja yritystukien rahoitus tullaan suuntaamaan valmisteilla olevan suunnitelman perusteella.
Pihlajamaa viestittää, että hyvä elämä ja monipaikkaisuus liittyvät suunnitelmakauden isoihin teemoihin. Tämä on uutta.
– Menneenä vuonna on korostunut töiden teko paikasta ja ajasta riippumatta. Erityisesti nuorille monipaikkaisuus on tulevaisuuden tekijä.
Pihlajamaa sanoo, että tämä tarjoaa Ulvilan alueella nuorille aivan uusia mahdollisuuksia asua, olivat työt sitten missä päin maailmaa tahansa. Tähän panostetaan myös maaseuturahaston tukipolitiikassa.
– Maailma ja ajatukset ovat voimakkaasti muuttuneet. Jotta tämä mahdollistuu, tietoliikenneyhteyksien tulee olla toimivat.
Ulvila on tämän hetken määritelmän mukaan kokonaan maaseuturahaston tukialuetta.
– Sitä ajatellen yrittäjän kannattaa katsoa, mitä suunnitelma pitää sisällään, Pihlajamaa huomauttaa.

Maaseuturahastolla on ns. välikauden ohjelmakausi 2021–2027 meneillään ilman erityistä teemoitusta. Rahoituskehys Satakunnalle on kuluvaksi vuodeksi 3,9 miljoonaa euroa, josta yritysten investointeihin tarjotaan 2,3 miljoonaa ja kehittämistoimenpiteisiin 1,6 miljoonaa.
– Jos ala on kovin kilpailtu, ei ole tarkoitus lähteä julkisella tuella syömään olemassa olevien yritysten toimintakenttää tai mahdollisuuksia.
Pihlajamaa kertoo, että nyt jo rahoitetaan digitalisaation vientiä maatilojen arkeen ja muovin kierrätysideaa, uudessa jaksossa uudet teemat painottuvat voimakkaammin.
– On tärkeää, että koko yritysneuvonnan kenttä neuvoo yrittäjiä maaseuturahaston mahdollisuuksista.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp