Alueellinen Biojäte talteen 2 -kampanja käynnistyi Ulvilassa, Nakkilassa ja Harjavallassa toukokuun alussa.
Jukka Silvast
Porin seudun jäteneuvonta toteuttaa Biojäte talteen 2 -kampanjan toukokuusta syyskuun loppuun 2022. Jätelain tulevan uudistuksen myötä kaikkien jätteiden kierrätysastetta nostetaan ja jätteiden sisältämät raaka-aineet halutaan kierrättää tehokkaammin.
Kampanja on maksuton ja siihen on valittu omakotitalokiinteistöjä Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan taajama-alueilta. Mukaan haastettiin yhteensä noin 120 kotitaloutta.
Projektisuunnittelija Pepita Heurlin sanoo, että osallistuminen on mukaan haastetuille vapaaehtoista. Kokemuksia kerätään syksyyn saakka.
Ulvilasta kampanjaan osallistuu noin 35 omakotitaloutta.
– Biojätteen määrä yleensä yllättää. Sitä ei havaitse ennen kuin ryhtyy lajittelemaan. Aika paljon sitä kertyy, hän sanoo.
Biojäte on esimerkiksi juuresten ja hedelmien kuoria, käytettyjä kahvinsuodatinpusseja, ruokahävikkiäkin, Heurlin sanoo.
Kansalaiset seutukunnalla ovat osin heränneet vapaaehtoisestikin keräämään biojätteensä erilleen. Alkaneen kampanjan taustalla on jätelain muutos, jonka myötä yli 10 000 asukkaan taajama-alueille tulee lajitteluvelvoite biojätteelle myös omakotitaloihin ja muihin pientaloihin. Tämä tarkoittaa biojätteen lajitteluvelvoitetta Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan taajama-alueen kaikissa omakotitaloissa 1.7.2024 alkaen. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on ruokajätteen asianmukainen kompostointi haittaeläinsuojatussa kompostorissa.
Kaikki mukaan haastetut kotitaloudet ovat saaneet keräystä varten keittiöön sijoitettavan keräysastian ja siihen sopivia biopusseja koko kokeilujakson ajaksi. Kotitalouksille on jaettu kahta erilaista keittiöbioastiaa, joista toisessa käytetään paperipusseja ja toisessa biohajoavia muovipusseja. Kotitalouksien käyttöön on tuotu naapuruston yhteinen kimppabioastia, jonne mukaan haastetut voivat viedä biojätteensä kampanjan ajan. Kimppabioastian tyhjennysväli on 1–2 viikkoa.
Heurlin sanoo, että jäteneuvontaa kiinnostaa kimppakeräysastioiden toimivuus.
– Jotkut kokevat, että heidän talouksistaan yksin tulee kovin vähän biojätettä. Yhteiskeräys voi olla käyttökelpoinen, kun vielä kustannukset jaetaan.
Pien- tai omakotitaloasuja voi jo nyt siirtyä biojätteen lajitteluun joko aloittamalla asianmukaisen kompostoinnin tai tilaamalla oman tai naapureiden kanssa yhteisen bioastian jätteenkuljetusyritykseltä. Kun biojäte lajitellaan erikseen, asukas voi pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä ja näin säästää jätehuoltokuluissa.
Tuleva lajitteluvelvoite vuonna 2024 koskee Porin seudulla Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan taajamalaskennan mukaan muodostuvaa yhteistä yhtä isoa yli 10 000 asukkaan taajama-aluetta. Muutoin Ulvilassakaan ei olisi yhtä yli 10 000 asukkaan taajamaa.
Näin kesän kynnyksellä kierrätykseen paneutunut Biolan Oy kysyi mökkiläisiltä näiden jätelajittelusta. Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen.
Mökillä näytetään ottavan myös jätteiden lajittelulomaa. Vastaajista 60 prosenttia tunnustaa, että hommassa ollaan selkeästi leväperäisempiä mökillä kuin kotona. Moni heittää mökillä keittiön biojätteet sekajätteeseen. Tunkiolle ei myöskään jätelain mukaan saa heittää ruokajätteitä. Jätelain mukaan sallittua ei ole sekään toimintamalli, että biojäte napataan mukaan ja viedään kotiin kompostiin tai biojätekeräykseen.
– Kotioloissa olemme oppineet lajittelemaan jätteet jo melko hienosti. Mutta mökille siirryttäessä tapahtuu merkillinen taantuma, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula toteaa.
– Haluan kuitenkin uskoa, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Kompostoinnin ympäristöystävällisyyden allekirjoittaa lähes kaikki kyselyn vastaajat.
