Sari Laivosen mielestä Pappilanlampi sopisi Ulvilassa mainiosti talviuintiin. Hän toivoisi, että kaupunki investoisi lammelle sen verran, että parkkipaikan läheisyyteen saataisiin valaistu ja mahdollisesti jopa lämmitetty pukukoppi.
– Esimerkiksi Seinäjoella kaupunki tuo syksyllä uimarannalle parakin, johon voi ostaa avaimen uimahallilta. Suihkua tai saunaa parakissa ei ole, mutta siinä on vähän paremmat olosuhteet vaatteiden vaihtoon, hän kertoo.
Laivonen käy Pappilanlammella uimassa päivittäin.
– Asun tässä lähellä ja päätin, että tänä syksynä käyn uimassa niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Laivonen on harrastanut talviuintia kolme talvea. Hän kertoo, että aikaisemmin hän ei kesälläkään juuri tykännyt uida.
– Meillä on mökki Sääksjärvellä ja sielläkin olen mennyt järveen vain pahimpien helteiden aikaan, hän naurahtaa.
Vuonna 2019 hän kuitenkin päätti kokeilla.
– Ensin ajatus oli katsoa, että pystynkö. Jatkoin sinä syksynä uintia mökillä niin pitkään kuin järveen tuli jää. Jäin koukkuun.
Talvisin Laivonen on jatkanut harrastusta pääasiassa Porin maauimalassa. Hän kertoo, että siellä on hyvät puitteet ja saunan lauteilla uinnin jälkeen on kiva rupatella muiden uimarien kanssa.
– Mutta minun mielestäni se on kuitenkin eri asia mennä altaaseen kuin luonnonveteen. Viime talvena pidimme mökillä lämmitystä ja avantoa avoinna, niin viikonloppuisin kävimme siellä. Koska kyseessä on kuitenkin kesämökki, ei lämmitys näillä energian hinnoilla kannata. Lämmöstä menee paljon harakoille.
Talviuinnilla kerrotaan olevan paljon positiivisia terveysvaikutuksia.
– Toiset sanovat, että nukkuvat niin hyvin, mutta itse en ole sellaista vaikutusta huomannut. En ole myöskään huomannut, että kylmänsietokyky olisi parantunut. Mutta jokin siinä on. Uimisen jälkeen tulee vain virkistynyt ja kokonaisvaltaisesti hyvä olo, Laivonen kertoo.
Ulvilan vapaa-aikapäällikkö Markku Nevala sanoo, että talviuinti Pappilanlammella tuskin on mahdollista. Koska nykyisissä pukukopeissa ja vessoissa ei ole sähköjä, pitäisi kaapeli vetää kauempaa.
– En usko, että niin mittava investointi olisi kaupungille järkevää. Myös parakin vuokraaminen maksaisi.
Nevala kertoo, että häneltä tiedustellaan aina silloin tällöin mahdollisuuksista avantouintiin. Keskusteluissa on vilahtanut jopa Kokemäenjoki, mutta sen hän tyrmää heti.
– Joessa on niin kova virtaus, että talviuinti ei ole siinä turvallista.
Ainoana mahdollisuutena Nevala näkee Kylmälahden. Siellä järjestetään jo nyt kerran kuukaudessa avoimia iltoja, jolloin kuntalaiset pääsevät saunaan ja uimaan. Avoimet illat kuitenkin ajoittuvat vain sulan veden aikaan.
– Sitä voisin lähteä selvittämään, mitä maksaisi avantouintimahdollisuuden tarjoaminen Kylmälahdessa esimerkiksi kerran viikossa. Siellä on puitteet kunnossa, koska sähkön saa laiturille melko helposti, hän sanoo.
Tässäkin vaihtoehdossa kertyy kustannuksia muun muassa lämmityksestä, henkilöstön kustannuksista sekä alueen huollosta talven aikana. Ne selvitetään, kun asiaa valmistellaan kaupungin taholta.
– Ilmaista palvelua tästä ei varmastikaan ole mahdollista saada, mutta laskelmat idean toteuttamiskelpoisuudesta voin tehdä, Nevala lupaa.
Katri Mäenpää
